Kommentti: Tämä erikoisuus yhdistää kaikkia Joensuun Kalevan kisoja – onko se taas enne menestyksestä?
Viikkoa vailla 50 vuotta sitten Joensuun juuri vihityllä, täysin uudistetulla Keskuskentällä järjestettiin Kalevan kisat. Tuolloin jättimäisessä 600 000 markan remontissa kentän juoksuradat saivat viimeistä huutoa olleen kumiasfalttipinnoitteen, jota saavuttiin pällistelemään ympäri Pohjois-Karjalaa. Kisojen 30 000 katsojan yleisömääräkin oli pitkään klassikkotapahtuman ennätystasoa.
Katsojille riitti toki Keskuskentällä muutakin ihmeteltävää kuin kumiasfaltti ja uusi pääkatsomo. Radalla panivat parastaan tulevien, syyskuun 1972 kesäolympiakisojen tuplavoittaja Lasse Viren, tämän pääadjutantit Pekka Vasala sekä Tapio Kantanen ja myös Markku Kukkoaho, joka sijoittui olympiakisoissa 400 metrillä päätähuimaavasti kuudenneksi edelleen voimassa olevalla Suomen ennätysajalla 45,49. Se on yleisurheilun vanhin Suomen ennätys ulkoratojen arvokisalajeissa.
Juha Väätäisen edellisvuoden kaksi EM-kultaa kotikisoissa Helsingissä olivat nostattaneet Suomessa juoksuhuuman, joka nykyisin vertautuu lähinnä kiekkoleijonien fanitukseen.
Joensuun jälkeen Suomi valitsi olympiakisoihin 29 yleisurheilijaa, jotka yllä mainitun terävän kärkensä johdolla napsivat kolme kultaa sileissä juoksuissa, maan tuoreimman estejuoksun olympiamitalin ja historiallista olympiamenestystä neljännesmaililla niin yksilö- kuin viestitasolla.
Kaksi viikkoa ja 20 vuotta sitten suomalainen yleisurheilueliitti kokoontui Joensuuhun taas Kalevan kisojen merkeissä antamaan näyttöjä alkusyksyn EM-kisoihin. Samanlaista huumaa ei ollut ilmassa kuin 1972; yleisurheilun suhteellinen merkitys suomalaisessa urheilutodellisuudessa oli muuttunut.
Yleisöä kiinnosti maakunnan oman pojan, edellisvuoden MM-kakkosen Aki Parviaisen tuloskunto, mutta Sevillan maailmanmestari ratsasti vammakierteessään jo kohti auringonlaskua. Tulevat EM-mitalistit, arvokisajyrä Mikaela Ingberg ja Heli Koivula vakuuttivat, ja jälkimmäinen voitti sekä pituushypyn että päälajinsa kolmiloikan.
EM-kisoissa yhden Suomen koko urheiluhistorian isoimmista jymypaukuista jysäyttänyt Janne Holmen oli antanut maratonnäyttönsä jo aiemmin eikä häntä velvoitettu kilpailemaan. EM-kisoista muistetaan myös Markus Pöyhösen satasen 5. sija, joka dopingjälkitestauksen ansiosta vielä parani sijan verran.
Joensuun kisojen jälkeen Urheiluliitto ilmoitti, että EM-kisojen valintaseulasta oli puikahtanut läpi peräti 42 urheilijan mittava joukko.
Lue lisää: Kommentti: Samin talli pelastaa puheenjohtajan pälkähästä – 20 vuoden putki katkeamassa
Mikä sitten yhdisti Joensuun Kalevan kisoja niin 1972, 2002 kuin myös 2022? Joka kerta on oltu matkalla arvokisamenestyksen perään nimenomaan Müncheniin, arkkitehti Günter Behnischin suunnittelemalle upealle Olympiastadionille.
Kyse on suorastaan ällistyttävästä yhteisestä nimittäjästä ja samalla tietenkin täydestä yhteensattumasta. Joensuu haaveili kisaisännyydestä jo muutama vuosi aiemmin, eikä Urheiluliitossa toki ole syntynyt sellaista kalkyyliä, että suomalaisvalioiden täytyisi koukata juuri Pohjois-Karjalan pääkaupungin kautta pärjätäkseen sen jälkeen Baijerin pääkaupungissa.
Kun 1972 haettiin neljä mitalia 29:n ja 2002 kolme mitalia 42 urheilijan voimin, 2022 joukkueen koko on suunnilleen nämä kaksi yhteen laskettuna. Noin 70 urheilijan porukka on suurin, jonka Suomi on ulkomaille arvokisoihin valinnut. Ero aiempiin on se, että nyt joukkue on jo käytännössä kokonaan ennen kauden kotimaista päätapahtumaa valittu.
Lue lisää: Tässä on Suomen joukkue yleisurheilun EM-kisoihin!
Vaikka näin on järkeenkäyvistä aikataulusyistä toimittu, kisajärjestäjille se on pieni karhunpalvelus.
Jos hakee yhtymäkohtia historiaan, niin ratakierroksen juoksemisesta puhutaan 2022 lähes yhtä positiiviseen sävyyn kuin 1972 ja naisten kolmiloikasta yhtä odottavaisesti kuin 2002.
Ja vielä:
Urheiluliiton kannattaa olla hereillä, kun lokakuussa vasta 17 vuotta täyttävä 10-ottelija Tomas Järvinen valitsee, alkaako edustaa Suomea vai äitinsä kotimaata Tshekkiä. Isä on tunnettu valmentaja Mika Järvinen, ja poika rikkoi juuri Rakveressä Eetu Taskisen alle 18-vuotiaiden Suomen ennätyksen pistein 7 510.