Kommentti: Tuliko Prigozhinista Putinin kalmanlähettiläs Afrikkaan? Sota uhkaa uutta mannerta
Jevgeni Prigozhinin väitetään palanneen julkisuuteen Afrikassa. Se ei tiedä hyvää mantereelle, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Iso mies ja iso pyssy. Uhoa. Jevgeni Prigozhin on palannut.
Monien oletusten mukaan Prigozhinin pitäisi jo löytyä matalasta haudasta jossain synkässä metsässä. Uudella videolla hän seisoo aavikolla ja kehuu 50 asteen lämpötilaa juuri sopivaksi.
– Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa.
Hänen mukaansa Isisin ja Al Qaidan jihadistit saavat pian kyytiä Wagner-armeijan sotilailta.
Onko Prigozhin todella Afrikassa?
Sitä on mahdoton sanoa. Suurella Venäjän maallakin riittää hiekkamonttuja ja monenmoista maisemaa. Toisaalta Afrikka on yksi Wagnerin ja muidenkin venäläisten yksityisarmeijoiden keskeistä työmaata.
Juhannuksena Prigozhin nousi päivän kestäneeseen kapinaan Kremliä vastaan. Se söi pahasti presidentti Vladimir Putinin uskottavuutta.
Syyksi siihen, että Prigozhinin henki säästyi, on arveltu sotaherran Afrikan-suhteita. Sikäläiset sotilashallitukset eivät ole kirjanneet sopimuksiaan Wagnerin kanssa paperille.
Mitä enemmän takaiskuja Venäjä kärsii Ukrainassa ja muualla Euroopassa, sitä tärkeämpi Afrikasta tulee Venäjälle.
Putinille oli nöyryytys, että hän ei voinut matkustaa BRICS-kokoukseen Etelä-Afrikaan etsintäkuulutuksensa vuoksi.
Putin ei voinut matkustaa kehittyvien talouksien BRICS-maiden kokoukseen Etelä-Afrikkaan. Periaatteessa isäntämaan olisi pitänyt pidättää hänet kansainvälisen etsintäkuulutuksen vuoksi, joka Putinista on tehty sotarikosten vuoksi. Putinin puhe esitetään nauhoitettuna.
Prigozhinin julkitulo juuri nyt sopii Venäjän profiilinnostatukseen.
Etelä-Afrikalle ja useimmille muillekin maanosan maille Kiina on huomattavasti Venäjää halutumpi yhteistyökumppani. Putinille jäävät vain muruset.
Niitä löytyy rutiköyhän Sahelin alueen kieppeiltä. Siellä valtioiden vakautta uhkaavat kapinoivat jihadistit. Alueen entisen siirtomaavallan Ranskan lähettämät joukot eivät saaneet niitä kuriin. Alueen sotilashallitsijoita kiinnostaa Wagner-joukkojen julma toimintamalli.
Hiljan sotilaat kaappasivat vallan Nigerin demokraattisesti valitulta presidentiltä Mohamed Bazoumilta. Länsi-Afrikan Ecowas-talousyhteisön maat julistivat olevansa valmiita lähettämään sotilaita palauttamaan laillisen järjestyksen. Mali ja Burkina Faso ilmoittivat silloin ryhtyvänsä sotaan Nigerin sotilashallituksen puolella. Väliintulo on viivästynyt.
Suursodasta Afrikan köyhimmässä osassa hyötyisivät varmasti vain jihadistit. He toivovat sinne uusia emiraatteja kansainvälisen terrorin pesiksi. Tätä länsimaat eivät tietenkään halua.
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat tapasivat käydä loputtomia sijaissotiaan myös Afrikan maissa. Välttämättä Venäjä ei ole sellaiseen valmis. Sen joukot ja aseet kuluvat Ukrainan rintamalla. Venäjä voisi äkkiä vain menettää afrikkalaiset liittolaisensa ja näiden mineraalivarat.
Mutta mitä huonommaksi Venäjän tilanne Ukrainassa käy, sitä isompiin riskeihin se on valmis hajottaakseen lännen huomiota ja resursseja. Suursota Afrikassa lisäisi pakolaisvirtaa Välimeren yli. Italian ja Espanjan kaltaisille maille se olisi iso päänsärky.
Jos Putin tarvitsee kuoleman lähettilästä Afrikassa, Jevgeni Prigozhin on tehtävään hyvä ja koeteltu mies. Ja Afrikasta ei noin vain marssita suutuspäissään Kremliä uhkaamaan.