Banner Before Header

Korona pahentaa muoviongelmaa – tonneittain maskeja ja muuta koronaroskaa lilluu jo maailman merissä

Koronaviruspandemia on lisännyt kertakäyttömuovin tarvetta ja pahentanut merien muoviongelmaa lähes 26 000 tonnilla muovijätettä, kertoo PNAS-tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistu kiinalais-yhdysvaltalainen tutkimus.

Käytettyjä maskeja ja hansikkaita ja niiden pakkausmateriaaleja on tutkimuksen mallinnuksen mukaan kertynyt yli kahdeksan miljoonaa tonnia. Siitä osa lilluu nyt maailman merissä.

Tutkimuksen data on peräisin 193 maasta ja aikahaarukka ulottuu pandemian alusta viime elokuun puoliväliin.

Meriin päätynyt osuus koronajätteestä voi olla poissa mielistä ja silmistä nyt mutta ei kauan: miltei kaksi kolmasosaa ajautuu lähivuosina rannoille, tutkimuksessa arvioidaan.

Koronamuovia päätyy myös merien pohjaan ja jossakin määrin kellumaan avomerillä. Pohjoiselle jäämerelle voi olla odotettavissa pysyvä muovipyörre muistona koronasta.

Suurin osa jätteestä on peräisin Aasiasta ja ennen muuta sairaaloista.

– Kun aloimme ynnätä lukuja, yllätyimme huomatessamme, että sairaaloista tulee huomattavasti enemmän jätettä kuin yksittäisiltä kansalaisilta, kertoo Kalifornian San Diegon yliopiston Scrippsin merentutkimusinstituutin (siirryt toiseen palveluun) biokemisti Amina Schartup.

Yllätys tutkijoille oli myös se, että Aasian maat painottuivat roskaajien joukossa, vaikka koronatilanne ei ole siellä pahin.

– Sairaaloilla oli jo ennestään vaikeuksia jätehuollossa; niillä ei ollut valmiuksia selvitä tilanteesta, jossa jätteitä tulee lisää, päättelee Schartup.

Aine ei häviä

Tutkimuksessa käytetty malli perustuu Newtonin liikelakeihin ja massan säilymislakiin, jonka mukaan aine ei häviä vaikka muuttaisi muotoaan.

Kiinalaisen Nanjingin yliopiston ilmastotieteen professori Yanxu Zhangin vertaa tulosta virtuaalitodellisuuteen.

– Malli simuloi sitä, miten merivesi liikkuu tuulten vaikutuksesta ja miten muovi kelluu pinnalla, rapautuu auringonvalossa, likaantuu planktonista, päätyy rannoilla ja painuu mereen, Zhang selittää.

Koronapandemian aiheuttamaa jätettä ajautuu rannoille muun roinan seassa. Kuva on Sharm el Sheikistä Egyptistä viime syksyltä. Kuva: Andrei Nekrasov / Alamy / AOP

Suurin osa maailman merien kaikesta muoviroskasta on jokien tuomaa. Aasian joet kuljettavat siitä 73 prosenttia, Euroopan joet runsaan kymmenesosan.

Pahimmat väylät ovat Persianlahteen laskeva Shatt al-Arab, Arabianmereen laskeva Indus sekä Yangtze, jonka vedet virtaavat Itä-Kiinan mereen. Tutkimuksen mallinnuksessa oli mukana miltei 370 muutakin jokea.

Lisärasite Arktikselle

Jäämeren pysyvää kororonajätepyörrettä tutkijat ennustavat sen perusteella, että ennestään tiedetään, miten Aasian jokien tuoma jäte kulkeutuu Tyynenmeren pohjoispuolikkaalla. Meren liikkeiden vuoksi osa päätyy aina Jäämerelle. Sitä tutkijat kuvailevat umpikujaksi.

Arktinen ekosysteemi on ennestään kovilla ankarien ympäristöolojen vuoksi ja siksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa siellä voimakkaimmin. Koronamuovin mahdolliset ekologiset vaikutukset ovat Arktiksessa erityinen lisähuoli, tutkijat sanovat.

Ongelma on ratkaistava sen syntysijoilla, parantamalla etenkin kehitysmaiden jätehuoltoa sekä muovin kierrätystä ja vaihtoehtojen kehittämistä, tutkijat summaavat.

He peräävät myös jokaiselta ihmiseltä vastuullisuutta siinä, mihin heidän korona- ja muun muovijätteensä päätyy.

– Koronamuovi on sittenkin vain osa 2000-luvun isoa muoviongelmaa. Sen ratkaiseminen vaatii paljon teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja ja elämäntyylin muutoksia, sanoo Zhang.

Katso Areenasta:

Minne muovijätteesi oikeasti menevät? MOT selvitti, kuinka hyvin muovin kierrätys Suomessa onnistuu

Source Link yle.fi