Koronaepidemiat hoivakodeissa ja sairaaloissa lisääntyneet – THL:n Tervahauta toivoo, että kuurupiilo rokottamattomien hoitajien kanssa loppuisi
Hoivakoti- ja sairaalaepidemioita tulee Suomessa nyt viikottain esille, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo Ylelle, että suunta on ollut tänä syksynä huonompaan, samalla kun koronan ilmaantuvuus ja sairaalahoidon tarve ovat olleet muutenkin nousussa.
Suurin osa tartunnoista on Tervahaudan mukaan levinnyt hoivakoteihin ja sairaaloihin hoitohenkilökunnan mukana. Useissa tapauksissa on Tervahaudan mukaan pystytty varmentamaan, että tartunnan on tuonut hoitolaitokseen rokottamaton työntekijä.
Hän sanoo, että rokottamattomat hoitajat ovat merkittävä osasyy yleistyviin hoivakotiepidemioihin tällä hetkellä.
Hoivakotien ja sairaaloiden suojaaminen koronalta on tärkeysjärjestyksessä erittäin korkealla. Tervahauta muistuttaa, että korona on luonteeltaan tauti, joka on pahimmillaan ikääntyneessä väestössä ja niiden keskuudessa, jotka potevat riskiä lisääviä sairauksia.
Tervahauta sanoo, että sairaanhoitopiirien raporttien perusteella rokottamatonta henkilökuntaa on ollut yllättävänkin paljon.
– Useassa tapauksessa on päästy jäljityksessä siihen käsitykseen, että henkilökunta on tavalla tai toisella tartunnan tuonut, hän sanoo.
– Varmasti voi olla myös tapauksia, että tauti on tullut vierailijan mukana. Aina alkuperä ei selviä.
Varsinaista tilastotietoa hoivakotiepidemioista ei THL:llä ole, mutta tilannekuva on syntynyt sairaanhoitopiirien raporteista THL:lle. Tarkkaa tietoa ei ole, minkä verran hoidossa olevia on eri tapauksissa kuollut.
Tervahauta kaipaa apua tilanteeseen lainsäädäntötulkinnoista: hän toivoo, että työnantajat voisivat varmistaa, onko henkilöstö saanut täyden rokotussuojan.
– Toivottavasti missään ei olisi kuurupiiloa, että mahdollisesti rokottamattomat henkilökunnan jäsenet eivät ilmaisisi tilannetta omalta osaltaan. Varmasti on näinkin, että työnantaja ei tiedä, että rokottamatonta henkilöstöä on.
Tervahauta sanoo, että tilannetta on kuitenkin helpottanut hoidettavien ja hoitohenkilökunnan rokotekattavuuden nousu varsin korkeaksi. Hän lisää, että koska rokotetutkin voivat tartuttaa, hoivayksiköissä on tärkeää noudattaa edelleen huolellisia hygienia- ja suojakäytäntöjä.
Tartuntoja henkilökunnalta on havaittu
Myös sairaanhoitopiireissä ollaan huolestuneita ja turhautuneita henkilökunnan rokotuskattavuudesta. Sitä ei saa udella – ja altistumisia tapahtuu hoivakodeissa ja sairaaloissa.
Esimerkiksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa kertoo, että Kymsoten alueella koronaepidemia aiheuttaa edelleen tartuntaryppäitä.
– Meillä oli pitkä aika, että ei ollut hoivakotitapauksia. Nyt marraskuun puolella on ollut yksi tehostetun palvelun yksikkö, jossa on ollut laitosepidemia. Se ei ole vieläkään ihan kokonaan sammunut. Kertaalleen ajateltiin, että nyt se sammui, mutta sieltä on putkahtanut joitain tapauksia tällä viikolla, Mäntymaa kertoo.
– On ollut kuolemantapauksiakin, mutta sen verran vähän, että en määrää sen tarkemmin avaa.
Mäntymaa korostaa, että kyse on ollut joka tapauksessa elämänsä loppuvaiheessa olleista hauraista vanhuksista, ja koronaviruksen osuutta kuolemissa ei ole aina kovin helppo selvittää.
Jäljitys on onnistunut Kymsotessa verrattain hyvin, ja tartuntalähteistä noin 40 prosenttia on peräisin perheestä tai aivan lähipiiristä.
– Tartuntalähteitä on aika paljon ja monesta lähteestä, Mäntymaa sanoo.
Altistus voi olla peräisin myös hoivahenkilökunnasta.
– On meillä yksittäisinä niitäkin ollut.
Mäntymaa harmittelee, että henkilökunnan rokotuskattavuutta ei nykytilanteessa voi tietää. Jos rokotukset olisi hoidettu kokonaisuudessaan työterveyden kautta, silloin voisi olla jonkinlainen kuva rokotettujen määrästä. Koska rokotukset on otettu julkisella puolella, tätä tietoa ei ole.
– Influenssarokotusten kohdalla voi kysyä, soveltuuko henkilö hoitamaan altistunutta ja jos rokotus puuttuu, niin työterveys voi vastata, että ei ole ihan soveltuva. Ja henkilö voidaan siirtää muihin tehtäviin.
Myös sairaalassa altistumisia
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kirsi Juvila kertoo, että jäljityksen perusteella altistukset hoivakodeissa tulevat heilläkin joko vierailijoista tai henkilökunnasta. Henkilöstön rokotekattavuus hoivakodeissa ei ole Juvilan mukaan yhtä korkea kuin sairaaloissa.
– Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella meillä on ollut valitettavasti parissa hoivakodissa altistumisrypäs. Toki jäljityksemme on saanut niistä nopeasti kiinni, ja ne on saatu rajoitetuiksi.
– Juuri tällä hetkellä ei ole suurempaa hoivakotiepidemiaa. Mutta kyllä näitä on nyt tullut: pari hoivakotia ja sitten sairaalan sisällä on ollut myös yksi tartuntatapahtuma, joka on nyt ohi ja saatu nopeasti rajoitettua. Valitettavasti näitä nyt tulee ja hoivakodeissa riski on olemassa.
Kymsoten Mäntymaan tavoin Juvila on turhautunut siihen, että henkilökunnan rokotuskattavuudesta ei ole varmaa tietoa. Hän kertoo, että rokotusten puolesta on kampanjoitu henkiökunnalle paljon.
– Rokotuksista on ohjeistettu ja kerrottu. On kerrottu myös riskistä, että rokottamaton saattaa olla vaaratekijä ympäristölleen. Rokotusten ottamista on painotettu, mutta rokotuspakkoahan Suomessa ei ole. Ja tämä on nyt sitten tilanne, Juvila sanoo
Lue myös: