Kuin pleksi, joka estää pääsyn toisen luo – tältä yksinäisyys tuntuu, vaikka lähellä olisi muita ihmisiä
Päällisin puolin lapsiperheen isä, sosiaalisen median yrittäjä Mikko Toiviainen ei vaikuta ollenkaan yksinäiseltä. Hänen elämässään on monta tärkeää ihmissuhdetta.
– Mulla on ihana vaimo ja kaksi pientä lasta. Olemme sekä vaimon perheen että oman perheeni kanssa tosi läheisiä, Mikko Toiviainen kertoo.
34-vuotiaalla Toiviaisella on myös ystäväporukoita ja laaja tuttavapiiri. Hän korostaa, että hänen elämässään olevat ihmiset ovat hänelle tärkeitä.
Silti hänet valtaa usein yksinäisyyden tunne.
– Kaikkein voimakkaimmin mä koen yksinäisyyttä arjessa, kun lapset ja vaimo on menneet nukkumaan ja mä olen ainoana hereillä kaiken hiljaisuuden keskellä, Mikko Toiviainen sanoo.
Yksinäisyyden tunne on vahva myös silloin, kun hänellä olisi vapaata aikaa, mutta hän ei keksi, kenelle voisi ennalta sopimatta ehdottaa tapaamista.
– Yksinäisyys tuntuu siltä kuin olisi joku pleksi tai muovi tai sä olisit jossain kotelossa, eikä väliä, kuinka paljon yrität huutaa tai liikkua, niin mitään ei tapahdu, Toiviainen pohtii.
Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia ja virolaisia yksinäisempiä
Tuoreen tutkimuksen mukaan 18–49-vuotiaat kokevat Suomessa yksinäisyyttä enemmän kuin samanikäiset aikuiset muissa Pohjoismaissa ja Virossa.
Tulos perustuu laajaan Generations and Gender Survey -tutkimukseen, jossa Väestöliitto oli mukana ensimmäistä kertaa. Suomessa tiedot kerättiin talvella 2021–2022. Suomessa ja vertailumaissa oli tutkimusajankohtana vielä joitakin koronarajoituksia.
Vertailluista maista tutkimukseen osallistui yhteensä runsaat 25 000 vastaajaa.
Mikko Toiviaisen työpäivät kuluvat pitkälti yksin, kun hän on äänikirjojen lukijana tai tekee työhuoneellaan video- tai somesisältöjä.
Toiviainen sanoo kaipaavansa ystävyyssuhdetta, jossa voisi puhua kaikesta.
– Mä oon kaivannut elämääni sellaista ihmistä, jonka kanssa voisin käydä aika syvällisiä keskusteluja omasta identiteetistä, omista kokemuksista, ehkä kolhuista, mitä elämä on tuonut.
Tutkija: ”Kumppani ei aina riitä”
Generations and Gender Survey -tutkimuksen mukaan ilman parisuhdetta elävät ihmiset kokevat keskimäärin enemmän yksinäisyyttä kuin ne, joilla on parisuhde. Suomessa yksinäisyyden kokeminen on vertailumaita voimakkaampaa sekä sinkuilla että parisuhteessa olevilla.
– Se kielii myös siitä, että kumppani ei aina riitä. Voi tuntea olonsa hyvinkin yksinäiseksi, vaikka elää perheessä, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch sanoo.
Miehillä parisuhteessa eläminen vähentää Suomessa yksinäisyyden kokemista hieman enemmän kuin naisilla. Vanhemmuus puolestaan vähentää naisten kokemaa yksinäisyyttä, mutta miesten yksinäisyyteen sillä ei tutkimuksen mukaan ole vaikutusta.
Toisten ihmisten tapaamiseen käytetään yhä vähemmän aikaa
Vauva-arki lisää kotona vietettyä aikaa, mikä ei edesauta yksinäisyyden tunteesta irtautumista. Puolison sairauden oireiden vuoksi kotiin ei usein voi kutsua vieraita. Vanhempainvapaan ajan yksinäisyys tuntuu välillä erittäin suurelta.
35-vuotias vastaaja Rovaniemeltä
Itseäni ei oteta kaveriporukassa suuremmin huomioon, vaan jään taka-alalle, samalla kun samassa porukassa toisille kehittyy tiiviimpiä suhteita keskenään.
22-vuotias vastaaja Tampereelta
Väestöliiton tutkimusjohtajan Anna Rotkirchin mukaan jatkossa on tutkittava, miksi nuoret aikuiset tuntevat Suomessa yksinäisyyttä enemmän kuin vertailumaissa.
– Yksinäisyys on laajasti tiedostettu länsimaiden ongelma, joka tällä hetkellä kasvaa – muun muassa siksi, että me elämme entistä useammin yksin eri elämänvaiheissa. Se on hyvin suuri riskitekijä sille, että kokee myös olonsa yksinäiseksi, vaikkei se menekään yksi yhteen.
Rotkirchin mukaan käytämme myös toistemme tapaamiseen yhä vähemmän aikaa. Parisuhteet purkautuvat aiempaa herkemmin ja läheisiä ystäviä on vähemmän.
Videolla Mikko Toiviainen kertoo, millaisena hän kokee yksinäisyyden:
Vajaa kolmasosa kokee yksinäisyyttä suurimman osan ajasta
Tilastokeskuksen mukaan lähes 30 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista koki toissavuonna itsensä koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäiseksi. Ulkopuolisuuden tunnetta puolestaan koki 15 prosenttia.
Yksinäisyys voi olla sitä, ettei kontakteja muihin ihmisiin ole niin paljon kuin toivoisi. Toisaalta yksinäisyyden kokeminen voi syntyä siitä, etteivät sosiaaliset suhteet ole merkityksellisyydeltään sellaisia kuin itse haluaisi.
Kaveriporukat ovat vaihtuneet, osittain koska olen muuttanut usein. Sukulaiset asuvat kaukana Pohjanmaalla, jossa ei ole ollut työ- tai opiskelupaikkoja minulle. Olen aina tuntenut itseni hieman ulkopuoliseksi.
31-vuotias vastaaja Vantaalta
Ei ole päivittäisiä mielekkäitä kohtaamisia kenenkään kanssa, ja vähät keskustelut ovat pinnallisia. Ei oikein ole ketään kenelle puhua. Puoliso on poissa pitkiä päiviä eikä jaksa muuta kuin työtään.
55-vuotias vastaaja Turun seudulta
”Kun puhun yksinäisyydestä, koen olevani kiittämätön”
Mikko Toiviainen ajattelee, että hänellä on yksinäisen ihmisen identiteetti. Hän arvelee tällaisen tunteen lähteneen kehittymään jo varhain, vaikka lapsena hänellä olikin useita hyviä ystäviä.
– Lähtökohtainen tunteeni elämästä on se, että mä olen lopulta aina yksin, Toiviainen sanoo.
Hän on aikuisiällä koettanut luoda uusia ystävyyssuhteita, mutta kokee, etteivät aloitteet ole saaneet vastakaikua. Aivan hiljattain hän on kuitenkin tutustunut hyvin samanhenkiseen ihmiseen, ja se tuntuu hänestä toiveikkaalta.
Yksinäisyydestä puhuminen tuntuu Mikko Toiviaisesta häpeälliseltä, kun hänen elämässään on tärkeitä ihmisiä. Vaikka hän on saanut vaimoltaan ymmärrystä, yksinäisyydestä puhuminen tuntuu myös läheisten ihmisten pettämiseltä.
Silti hän pitää asian sanoittamista tärkeänä. Kun hän on kertonut yksinäisyyden kokemisesta somessa, monet ihmiset ovat kertoneet tuntevansa samoin.
– Kun mä puhun yksinäisyydestä, koen olevani kiittämätön ihminen. Tavallaan tuntuu, että valittaa turhasta. Se kokemus, tunteet ja ajatukset ovat kuitenkin aitoja, Mikko Toiviainen sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.