Kuivuiko odotettu vastahyökkäys kasaan? Pekka Toveri: Nämä ovat Ukrainan suurimmat huolenaiheet juuri nyt
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on komentanut armeijansa valtaamaan takaisin Venäjän miehittämät alueet. Koko eteläisen rintaman takaisin valtaaminen on kuitenkin kova vaatimus, arvioi ISTV:n Ukraina-studion vieraana ollut pääesikunnan ex-tiedustelupäällikkö Pekka Toveri. Kyseessä on Hersonista Mariupoliin ulottuva 400 kilometriä leveä ja 100 kilometriä syvä alue.
– En jaksa uskoa, että heillä on sellaisen alueen takaisin ottamiseen voimia, Toveri sanoo.
”Voimasuhteet menevät koko ajan heikommaksi Ukrainan hyökkäyksen kannalta.
Paras aika Ukrainan vastahyökkäykselle olisi ollut muutama viikko sitten heinäkuussa, Toveri arvioi: vielä silloin Dnepr-joen pohjoispuolella oli 13 Venäjän pataljoonan taisteluosastoa. Sittemmin Venäjä on ehtinyt vahvistaa joukkojaan parhaimmilla maahanlaskujoukoilla ja nyt siellä on 22 pataljoonaa.
– Voimasuhteet menevät koko ajan heikommaksi Ukrainan hyökkäyksen kannalta.
Ison joen rannalla aluetta olisi ollut helppo puolustaa, jos se olisi ehditty ottaa ajoissa haltuun, kenraalimajuri evp. huomauttaa.
– Ukraina on menettänyt kaksi isoa kaupunkia Venäjälle: Mariupolin ja Hersonin. Jos edes toinen niistä olisi saatu vallattua, se olisi nostanut henkeä ja ollut iso propagandavoitto. Se olisi antanut myös länsimaalaisille tukijoille ajatusta, että kyllä nämä (ukrainalaiset) vielä pystyy johonkin.
Nainen käveli tuhoutuneiden rakennusten ohi Mariupolissa heinäkuussa.
Ukrainan kiirettä vallata aluetta takaisin lisää se, että Venäjä valmistelee koko ajan sen liittämistä itseensä. Venäjä pakottaa asukkaat ruplan käyttöön, on ottanut venäjän kielen käyttöön, vaihtanut hallintoa Venäjä-mieliseksi ja valmistelee vaaleja, joissa asukkaat äänestäisivät Venäjään liittymisen puolesta. Samaan aikaan yli 80 prosenttia ukrainalaisista on sitä mieltä, että rauhaan ei pidä suostua, jos se tarkoittaa alueluovutuksia.
– Ukrainan voimasuhteet olivat joitakin viikkoja sitten aika hyvät. Nyt ne koko ajan heikkenevät. Venäjä on tuonut lisää reservejä Dnepr-joen eteläpuolelle.
”Elokuu on keskeinen, koska Ukraina on vähän vahvistunut ja se on saanut lisää länsimaista kalustoa.
Lisäksi Ukrainalla on ollut vaikeuksia sotilaiden ammattitaidossa. Kokonaisen prikaatin kouluttaminen vie aikaa, eikä sitä tehdä muutamassa kuukaudessa. Nyt näyttää siltä, että asemasotavaihe voi jatkua pitkään. Taloudellisesti Venäjä pystyy jatkamaan sotaa pidempään kuin Ukraina.
– Sodan pitkittyminen ei ole Ukrainalle eduksi. Elokuu on keskeinen, koska Ukraina on vähän vahvistunut ja se on saanut lisää länsimaista kalustoa. Syksyä kohden kelit heikkenevät. Lisäksi Venäjä saa syksyn myötä kymmeniä tuhansia sotilaita lisää.
Ukraina on pystynyt tuhoamaan etelässä muun muassa Antonivskyin sillan, eikä Venäjä pysty huoltamaan joukkojaan enää sitä pitkin. Siitä huolimatta Ukraina ei ole pystynyt lamauttamaan Z-armeijan toimintakykyä.
Ukraina on pystynyt tuhoamaan etelässä muun muassa Antonivskyin sillan.
– Olisi ollut edullisinta, jos samaan aikaan, kun sillat katkaistiin ja armeijakunnan komentopaikka tuhottiin, olisi aloitettu voimakkaat maahyökkäykset ja lyöty venäläisjoukot. Nyt venäläiset ovat pystyneet reagoimaan tähän ukrainalaisten toimintaan ja heidän etenemisensä vaikeutuu päivä päivältä.
Jos polttoaine ja ampumatarvikkeet loppuvat, on mahdollista, että Venäjän joukot vetäytyvät Hersonista, Toveri uskoo. Kynnys vetäytymiselle on kuitenkin venäläisille korkea. Ukrainalaisille Hersonin takaisin valtaaminen taas on todella vaikea tehtävä.
– Venäjä on kaivautunut Hersonin alueelle jo useamman kuukauden ajan. He ovat miinoittaneet aluetta ja eräiden tietojen mukaan rakentaneet jopa betonilinnakkeita, joten heitä ei ole mitenkään helppoa heittää ulos.
Yhdysvaltain toimittamat HIMARS-raketinheitinjärjestelmät ovat onnistuneet hyydyttämään Venäjän tykistöylivoimaa. Ukraina tarvitsisi niitä kuitenkin niin paljon, että ei ole välttämättä realistista, että Yhdysvallat sellaista määrää pystyisi toimittamaan.