Kun luet tämän jutun, niin tiedät, mitkä neljä asiaa uudesta ilmastoraportista ovat kaikkein olennaisimmat
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänään maanantaina uuden, laajan raportin ilmastonmuutoksesta. Tässä jutussa käymme läpi sen neljä tärkeintä asiaa.
1. Paljon on tehty, mutta se ei riitä.
Ensin karut uutiset. Vaikka kaikki maat ovat ryhtyneet reippaisiin ilmastotoimiin viimeisen kymmenen vuoden aikana, ne eivät lähimainkaan riitä.
IPCC laskee tuoreessa raportissaan, että jos maat jatkavat päästöjen vähentämistä nykyisten poliittisten lupaustensa mukaisesti, ilmasto lämpenee yli kaksi tai jopa yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä.
Vuodesta 2018 on tiedetty, että turvallisin saavutettavissa oleva lämpenemisen raja on 1,5 astetta. Se on myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoite.
Näillä näkymin 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan 2030 alkupuolella. Pysähtyykö lämpökäyrä siihen vai jatkaako se nousua, riippuu päätöksistä, jotka tehdään nyt.
Tutkijat kirjoittavat IPCC:n raportissa, että maiden pitäisi tehdä nopeita, voimakkaita ja välittömiä toimia päästöjen vähentämiseksi.
– 1,5 asteen maailma ja kolmen asteen maailma ovat todella erilaisia paikkoja elää. Päästöjen vähentämisessä on huutava kiire, tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta sanoi Tiedekulmassa.
Tähän mennessä maailman keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Ihmisen toiminta on aiheuttanut siitä lähes kaiken.
2. Tieto, keinot ja rahat löytyvät jo. Vain päättäjät eivät näytä ymmärtävän, että käsillä on hätätilanne.
Hyvä uutinen ja samalla IPCC:n tärkein viesti tulee tässä: Kaikki tutkimustieto ja teknisesti keinot päästöjen vähentämiseen ovat jo olemassa. Maailmanlaajuisesti siihen löytyy pääomaakin.
– Monia mahdollisia ja tehokkaita vaihtoehtoja vähentää kasvihuonepäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen on, ja ne ovat kaikki saatavilla nyt, kuuluu raportin tiedotteen ensimmäinen lause.
Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että fossiilisista polttoaineista pitää luopua nopeasti. Päästöjä, jopa neljännes kaikesta, syntyy myös metsäkadosta ja pelloista.
Päästömäärän pitäisi laskea jyrkästi – puolittua – vain seitsemässä vuodessa. Maailman pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
– Tiedämme, miten pitäisi toimia. Ainoa, mikä puuttuu on ymmärrys siitä, että nyt on käsillä hätätilanne, sanoo tutkija ja yksi raportin kirjoittajista Frederike Otto.
YK:n alainen, hallitusten välinen IPCC on perustettu alunperin siksi, että se tuottaisi poliittisille päättäjille parasta mahdollista tietoa ilmastonmuutoksesta.
3. Ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka. Se on täällä jo nyt.
Ilmaston lämpeneminen vahingoittaa yhteiskuntia ja ekosysteemeitä pahoin jo nyt, ei pelkästään tulevaisuudessa.
Ilmastotuhojen uhkaamilla alueilla asuvien määrä on noussut puoleen kaikista maailman ihmisistä. Niillä alueilla tulvissa, hirmumyrskyissä ja kuivuudessa kuolee viisitoista kertaa enemmän ihmisiä kuin muualla.
Kärsimys jakautuu epäreilusti. Köyhät maanosat, ennen kaikkea Afrikka ja Etelä-Aasia, kärsivät ilmastotuhoista eniten, vaikka niihin kuuluvat maat ovat aiheuttaneet vähiten ilmastopäästöjä.
Monissa maissa sopeutuminen muutoksiin on jo myöhäistä. Sään ääri-ilmiöt voivat yllättää, sillä hälytysjärjestelmiä ei ole ehditty rakentaa. Helteen aiheuttamia sukupuuttoja on jo nähty.
Jos ilmasto lämpenee vielä enemmän, seuraukset ovat vakavampia. Helleaallot heikentävät ruokaturvaa ja vedensaantia. Kuumuuden ja kosteuden yhdistelmä tuottaa olosuhteita, jotka ovat potentiaalisesti tappavia.
4. Suomi mainittu! Eikä pidä lamaantua vaan toimia.
– IPCC:n raportti on käytännön opas ilmastopommin purkamiseen, YK:n pääsihteeri António Guterres kommentoi tuoretta raporttia.
Hänellä on myös ehdotus: kaikkien teollisuusmaiden pitäisi aikaistaa tavoitettaan olla hiilineutraaleja vuoteen 2040. Monet maat tähtäävät vasta vuoteen 2050.
– Tämä on tehtävissä. Jotkut maat ovat asettaneet tavoitteen jopa vuoteen 2035, Guterres julistaa puheessaan.
YK-johtaja viittaa muun muassa Suomeen, jonka ilmastotavoite kuuluu yhä maailman kunnianhimoisimpiin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, ettei synkästä tilanteesta pidä lamaantua.
– Huoli pitää kanavoida toimintaan. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin, ministeri sanoi tiedotustilaisuudessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 21.3. kello 23:een saakka.