Banner Before Header

Kun Perttu Paarman lapsi sairastuu, tilaa hän kotiin lastenhoitajan – Työnantajan maksaman hoitopalvelun suosio kasvoi jyrkästi syksyllä

Helsinkiläisessä Paarman perheessä tilanne etenee yleensä näin: lähes 3-vuotiaalla Henrillä nousee kuume illalla. Päiväkotiin ei siis voi seuraavana päivänä mennä, vaan pitää jäädä kotiin parantumaan.

Silloin ohjelmistoyrityksessä työskentelevä isä Perttu Paarma soittaa puhelun ja tilaa kotiin lastenhoitajan seuraavaksi päiväksi.

Paarman perhe on turvautunut sairaan lapsen hoitopalveluun puolen tusinaa kertaa: korvatulehduksessa, flunssassa ja kuumeessa. Hoitopalvelu on johtotehtävissä olevan Perttu Paarman työsuhde-etu, jonka hänen työnantajansa maksaa.

– Äärimmäisen hyödyllinen palvelu. Meillä tämä on ollut arjen pelastus, yksi murhe vähemmän, sanoo Perttu Paarma.

Paarman vaimo on tällä hetkellä kotona 9 kuukautta vanhan vauvan kanssa. Vanhempien mielestä olisi kohtuutonta, jos vaimo joutuisi hoitamaan sekä vauvaa että sairasta lasta.

Syksyn raju flunssa-aalto on saanut yritykset kiinnostumaan ennennäkemättömällä tavalla sairaan lapsen hoitopalvelusta.

Elokuussa rajoitusten purkamisen jälkeen kysyntä suorastaan räjähti käsiin.

Jyrki Salassuo, Pilke päiväkodit

Kolmesta isosta hoitopalvelua tarjoavasta yrityksestä kerrotaan, että kysyntä on noussut syksyn aikana hurjasti ja uusia asiakasyrityksiä on tullut roimasti. Pilkkeellä on noin 500, Hoivanetillä 340, Mehiläisellä 100 asiakasyritystä Suomessa.

Päiväkoti- ja hoitopalveluita tarjoavalla Pilke päiväkodeilla kysyntä on tänä syksynä kasvanut niin paljon, että aina ei ole löytynyt sairaalle lapselle hoitajaa. Yksi syy on hoiva-alaa kurittava työvoimapula.

Koronaa sairastavaa lasta ei hoideta

Perttu Paarman perheeseen kuuluvat vajaa 3-vuotias lapsi ja 9-kuukautinen vauva. 16-vuotias teini edellisestä liitosta asuu pääosin äitinsä luona. Kuva: Patrik Molander / Yle

Lähes kaksi vuotta jyllännyt koronapandemia on näkynyt sairaan lapsen hoitopalvelussa. Moni siirtyi etätyöhön, mikä johti siihen, että vanhemmat yrittivät hoitaa kipeää lasta kotona ja tehdä töitä samaan aikaan.

Pandemian alussa hoitopalvelun kysyntä putosi lähes nollaan, kun vanhemmat eivät uskaltaneet tilata palvelua, sanoo Pilke päiväkotien liiketoimintajohtaja Jyrki Jalassuo.

– Tämän vuoden huhtikuussa alkoi piristyä. Ymmärrettiin, että etätyöpäivä ei ole täyden veroinen, jos on pieniä sairaita lapsia kotona. Elokuussa rajoitusten purkamisen jälkeen kysyntä suorastaan räjähti käsiin, sanoo Jalassuo.

Korona-aikana iso määrä hoitajia on poistunut hoitajapoolista, koska eivät halua oman terveyden uhalla jatkaa keikkalaisina.

Jyrki Salassuo, Pilke päiväkodit

Hoivanet puolestaan keskeytti pandemian alussa lastenhoitajien välittämisen sairaille lapsille, mutta syksystä lähtien palvelua on taas saanut – erityisjärjestelyillä.

Isoimmat palveluntarjoajat vaativat flunssaoireiselta lapselta negatiivisen koronatestituloksen, sillä koronaa sairastavaa lasta ei hoideta. Osa yrityksistä velvoittaa hoitajaa työskentelemään maski päällä.

Silti osa lastenhoitajista pelkää oman terveytensä puolesta.

– Korona-aikana iso määrä hoitajia on poistunut hoitajapoolista, koska eivät halua oman terveyden uhalla jatkaa keikkalaisina, sanoo Pilkkeen liiketoimintajohtaja Jalassuo.

Flunssaa, vatsatautia, korvatulehdusta

Tyypillisesti lastenhoitajaa tarvitaan 1–3 päivän ajan, kun lapsi on jo toipilaana. Tänä syksynä sairastelukierteet ovat jatkuneet pitkään ja hoitaja on saattanut olla perheen apuna jopa viikon. Lapsia hoidetaan kotona.

Jos työt sallivat, Perttu Paarma saattaa ensin olla pahimman sairastelupäivän kotona lapsen kanssa tai pyytää isovanhempaa apuun. Lastenhoitaja kutsutaan toipilasajalle, jolloin lapsi ei vielä voi palata päiväkotiin.

– Jos on jotain todella tärkeää töissä, haen heti sairastelun alkuun sairaanhoitajan, sanoo Paarma.

Osa työntekijöistä käyttääkin sairaan lapsen hoitopalvelua kausittaisesti, esimerkiksi ison projektin aikana, jolloin avainhenkilöiden on tärkeää olla töissä.

Perttu Paarma on tehnyt koronapandemian ajan töitä etänä kotona. Myös vaimo on päivät kotona hoitamassa 9 kuukautta vanhaa vauvaa. Kuva: Patrik Molander / Yle

Perheisiin pyritään saamaan tuttu lastenhoitaja, mutta aina se ei onnistu. Lähes 3-vuotias Henri ei ole tullut niin hyvin toimeen kaikkien lastenhoitajien kanssa.

– Henri on omapäinen ja sanavalmis lapsi. Hän tarvitsee vahvan ja lapsen tarpeet huomioon ottavan hoitajan, isä Perttu Paarma sanoo.

Pääsääntöisesti kokemus on kuitenkin hyvä. Paarma kertoo arvostavansa työnantajansa, ohjelmistoyritys Sievon tarjoamaa työsuhde-etua.

Se on juuri, mitä Sievo toivookin. Sairaan lapsen hoitopalvelun nähdään parantavan työnantajakuvaa ja olevan valtti rekrytoinnissa. Ohjelmistoyritykset houkuttelevat osaavia tekijöitä palkan lisäksi eduilla, kivalla toimistolla ja yhteisillä matkoilla.

Nuoret ja perheettömät arvostavat juhlia, perheelliset lastenhoitoapua.

Lapset ovat hyvin erilaisia sairastaessa. Joillekin tuntematon ihminen voi lisätä ikävää oloa.

Perttu Paarma

Ostotoimen analytiikkaa tarjoava Sievo on tarjonnut sairaan lapsen hoitopalvelua kaikille Suomen työntekijöilleen kolmen vuoden ajan. Sievolla on Suomessa 200 ja Yhdysvalloissa 25 työntekijää.

Henkilöstöjohtaja Anna Tapiovaaran mukaan palvelua käytetään melko vähän suhteessa henkilöstön määrään: keskimäärin pari kertaa kuussa.

– Ne, jotka käyttävät, ovat olleet todella tyytyväisiä. Sain juuri palautetta, että pelasti työviikon, kun sai hoitajan kipeälle lapselle, sanoo Tapiovaara.

Vähän käytetty etu

Sairaan lapsen hoitopalvelu on edelleen pääsääntöisesti asiantuntija- ja johtoasemassa olevien työntekijöiden etu. Hoitopalvelua tilaavat yritykset ovat tyypillisesti asiantuntijaorganisaatioita ja isoja yrityksiä.

Tosin tänä syksynä palvelun ovat löytäneet kaikenlaiset yritykset, sanoo yli 10 vuotta alalla toimineen Sivina Hoivanetin liiketoimintajohtaja Minna Isotalus.

Sievon henkilöstöjohtaja Anna Tapiovaara arvioi, että yritys säästää rahaa palvelun avulla: IT-alan palkat ovat korkeammat kuin hoitoalalla.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on laskenut, että heillä sairaan lapsen hoitopalvelun kustannukset ja hyödyt menevät suurin piirtein tasoihin. Myös HUSin työntekijät käyttävät hoitopalvelua loppujen lopuksi melko vähän.

Hoitopalveluita tarjoavissa yrityksissä on huomattu, että kynnys tilata lastenhoitaja ensimmäisen kerran omaan kotiin on suuri, vaikka kerran kokeilleet käyttävät sitä usein uudestaan.

Perttu Paarma ymmärtää myös vanhempia, jotka hoitavat mieluummin kipeän lapsen itse.

– Lapset ovat hyvin erilaisia sairastaessa. Joillekin tuntematon ihminen voi lisätä ikävää oloa, sanoo Paarma.

– Lastenhoitajasta on iso apu, mutta se ei korvaa vanhempaa tai isovanhempaa.

Source Link yle.fi