Kun taskussa on ekstraa, syödään enemmän lihaa ja päin vastoin – vai syödäänkö? Käyrien mukaan suhdanteet tuskin vaikuttavat ruokailuun
Kesäkuun aikana valtiovarainministeriö on alentanut arviotaan Suomen talouskasvusta. Toisaalta työllisyys on kevään aikana yhä kohentunut. Voimistunut inflaatio ja korkojen nousu silti pakottavat monia muuttamaan rahankäyttöään.
Koska edessä voi olla taloudellisesti niukempiin aikoihin sopeutumista, Yle pyysi Luonnonvarakeskusta selvittämään, onko keskeisten peruselintarvikkeiden – viljan, lihan sekä maidon – kulutuksen ja bruttokansantuotteen kehityksen välillä yhteyttä.
Jos ruokailua tarkastellaan globaalisti energiansaannin näkökulmasta, tulee suurin osa tarpeesta tyydytettyä viljatuotteilla. Toisaalta lihaa on pidetty tuotteena, jonka kulutus kasvaa tulojen noustessa. Olettaa siis voisi, että taloustilanteen heiketessä kulutuksen painopiste muuttuu.
Luken tilastojen mukaan viljan ja lihan kulutus ei näyttäisi heilahdelleen talouskehityksen mukaan.
– Eri elintarvikkeiden kulutukseen ja eri tuoteryhmien kulutusjakaumaan taitaa vaikuttaa niin moninaiset asiat, etteivät ne suoraan korreloi talouskasvun kanssa. Vaikea arvioida käytettävissä olevien tietojen pohjalta, mutta esimerkiksi pitkän ajan lihankulutuksen käyrät eivät näyttäisi noudattelevan talouden kehityksen ja suhdanteiden käyriä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Erja Mikkola.
Entä sitten maito? Juotavaksi tarkoitetun maidon kulutus on vähentynyt suhdanteista riippumatta.
Käytännössä ruoka on välttämättömyyshyödyke, eli sitä tarvitaan, tapahtui taloudessa mitä tahansa.
Toisaalta, vaikka tilapäisiä notkahduksia bruttokansantuotteen kehityksessä on tapahtunut, on trendi ollut selvästi nouseva.
Vaurastumisen myötä muiden kulutusta ohjaavien tekijöiden merkitys on kasvanut.
– Viime vuosina ja ehkä jo viimeisimpinä vuosikymmeninä paljon mediassakin esillä olleet terveellisyysasiat, ruokatrendit ja ympäristöasiat ovat vaikuttaneet siihen, että lihankulutus on vähentynyt, Mikkola analysoi.
Samaiset seikat lienevät vaikuttaneet myös kulutusjakaumaan: siipikarjanlihan kulutus kasvanut ja punaisen lihan kulutus vähentynyt.
Perunan osalta Luken tilastot eivät yllä viime vuoteen saakka, mutta sielläkin pitemmän ajan suuntaus on ollut laskeva. Taustalla on muun muassa vaihtoehtoisten energialisäkkeiden, kuten pastojen tarjonta.
– Perunan kotitarveviljelykin vähentyi jo aikaa sitten, kun maaseudulla asuminen väheni. Tällä vuosituhannella eräät ruokatrenditkään, kuten karppaus eivät ole suosineet perunaa, arvioi Mikkola.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 25.6. klo 23:een asti.