Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sijoittaja Kim Väisänen teki päätöksen pahan päivän varalle – ”Se tuo huoltovarmuutta”
Ukrainan sodan myötä Venäjän muodostama uhka myös Suomelle on noussut monien mieliin. Myös startup-sijoittaja Kim Väisänen on pohtinut asiaa. Hän avasi pankkitilin Saksaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Sanotaan vaikka, että jos Venäjä lamauttaisi Suomen pankkijärjestelmän niin on sitten toisessa maassa pankkitili ja kortti, joka on aktivoitu. Se tuo huoltovarmuutta, Väisänen sanoo.
Talletussuoja on EU-maissa 100 000 euroa. Väisänen kertoo tallettaneensa tilille parikymmentä tuhatta euroa ja ostaneensa muutaman kilon kultaa. Hän kertoo, että myös moni hänen tuttavansa on avannut tilejä Suomen ulkopuolelle.
Väisäsen päätöksestä avata tili Saksassa kertoi aiemmin Iltalehti.
– Sen turvin voin itse, tai ainakin perheeni voi poistua maasta, jos hyökkäys tulee, Väisänen kertoi Iltalehdelle.
Myös Twitterissä heräsi keskustelua asiasta. Monet kysyivät Väisäseltä, eikö tämä aikoisi jäädä puolustamaan Suomea. Väisänen totesi suunnitelman perustuvan siihen, että perhe poistuisi maasta ja hän itse jäisi Suomeen.
Väisänen sijoittaa erityisesti startup-yrityksiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän päätti hajauttaa sijoituksiaan ulkomaille.
– Olen pitkään painottanut sijoittamista kotimaahan, joten tein päätöksen, että hajautan nyt kotimaan ulkopuolelle. Ei tämä sen kummoisempaa ole.
Väisänen on sijoittanut länsimaihin, jotka kuuluvat Natoon, viimeisimpänä Tanskaan. Hän kertoo, että monet muutkin aiemmin Suomeen keskittyneet startup-sijoittajat ovat laajentaneet sijoituksiaan maantieteellisesti.
Väisänen sanoo olleensa jo viime vuoden lopulla varma siitä, että Venäjä hyökkää Ukrainaan. Siksi hän myi marraskuussa pois kaikki julkisesti listatut osakkeensa.
– Toisaalta nousu oli ollut niin pitkää, ja fakta kuitenkin on, että kaikki mikä nousee, tulee jossain vaiheessa alas.
Sota ja kiihtynyt inflaatio ovat myllänneet sijoittajien näkymiä, Väisänen sanoo. Hänen mukaansa startup-sijoitusten määrä on pudonnut 45 prosenttia marraskuusta toukokuun loppuun mennessä. Hän arvioi, että kesäkuun luku voi alkaa viidellä tai kuudella.
Kun korot ovat lähteneet nousuun, eikä halpaa lainarahaa ole enää tarjolla, ovat sijoituskierrosten koot ja yritysten valuaatiot pudonneet, Väisänen sanoo.
– Jatkossa startupeissa yrittäjyys tulee taas muotiin. Se tarkoittaa sitä, että tehdään asioita pienemmillä resursseilla, mutta älykkäämmin. Hyvin monessa startupissa, jossa itsekin olen ollut mukana, yritysten vetäjät ovat olleet enemmän pankkiireja kuin yrittäjiä. Koko ajan on mietitty seuraavaa kierrosta ja käytetty rahaa tehottomasti.
Väisänen arvioi, että kun pääomasijoittajat eivät maksa enää pelkästä kasvusta, täytyy yrityksen saada kassavirtansa nopeammin positiiviseksi. Hän ennakoi, että monessa yrityksessä maksimaalisen kasvun hakeminen kannattavuuden kustannuksella tulee kääntymään toisin päin.
– Mietitään hyvin tarkkaan, miten firmasta saadaan nollatulosta tekevä tai ainakin kassavirraltaan positiivinen.
Lue lisää: Venäjän sota sai suomalaiset varautumaan – näin paljon käteistä on keskiarvosuomalaisen lompakossa