Länsimaiden joukkoja kaavaillaan Ukrainaan – tutkija näkee kolme mahdollisuutta | Verkkouutiset

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei sulje pois joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Macron kommentoi asiaa maanantaina isännöityään Pariisissa kansainvälistä tapaamista Ukrainan tukemiseksi. Macron sanoi, että asiasta keskusteltiin tapaamisessa, mutta siitä ei syntynyt yksimielisyyttä. Macron huomautti, että hän ei ole koskaan sanonut, ettei Ranska kannattaisi joukkojen lähettämistä. Mutta hänen mukaansa mitään sodassa ei voi kuitenkaan sulkea kokonaan pois.

Slovakian pääministeri Robert Fico kommentoi samaten, että asiasta on keskusteltu. Samalla Fico kuitenkin sanoi, että Slovakia ei harkitse minkäänlaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan ja kauhisteli pohdintaa, kertoo Politico. Myös Tsekin pääministeri Petr Fiala sanoi, ettei Tsekki valmistele joukkojen lähettämistä Ukrainaan ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi SVT:lle tiistaina, ettei asia ole juuri nyt Ruotsille ajankohtainen.

Britanniassa pääministeri Rishi Sunakin viestintä kommentoi kansainvälisten uutistoimistojen mukaan, ”suurimittaista” joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Britannia on jo lähettänyt henkilöstöä pienen määrän tukitoimiin. Myös Suomi on lähettänyt sotilaita kouluttamaan Ukrainan asevoimia, mutta nämä koulutukset ovat julkisten tietojen mukaan tapahtuneet Puolassa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Iro Särkkä ja Edward Hunter Christie kommentoivat asiaa erikseen, mutta arvioivat molemmat, etteivät lähetettävät joukot välttämättä osallistuisi taisteluihin. Särkkä kommentoi asiaa Ylen aamussa, Hunter Christie tilillään viestipalvelu X:ssa.

Särkkä arvioi, että joukot voisivat antaa esimerkiksi logistista tukea, Hunter Christie määritteli mahdolliset tehtävät kolmiportaisesti. Ensimmäinen, ”pehmein”, mahdollisuus olisi koulutus-, lääkintä-, tai logistisen tuen tarjoaminen. Keskimmäinen porras olisi taisteluvalmiit joukot, jotka olisivat lähetettävissä rintamalle. ”Kovin” porras olisi joukot rintamalla.

Edward Hunter Christie mainitsi, että koska Macron sanoi ettei asiasta ole yksimielisyyttä se tarkoittaa, että jotkut ovat myös joukkojen lähettämisen puolesta. Hän kiitteli sitä, että asia on nostettu pöydälle. Yleisönä on nimittäin myös Kreml, joka reagoikin heti tiistaina. Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitry Peskov sanoi, että jos joukkoja lähetettäisiin, olisi eskalaatio väistämätön.

Edward Hunter Christie painotti, ettei bluffaaminen kuitenkaan käy päinsä, sillä Ukrainalle olisi nyt oleellista tukea se, että lännessä koettu pelko vaihtaisi puolta ja siirtyisi Kremliin. Nyt lännen johtajat ovat eskalaatiota välttelemällä ja viivyttelemällä vaikeuttaneet Ukrainan sodan tilannetta Kremlin eduksi.

Parisiin huippukokoukseen osallistuivat 20 Euroopan valtion päämiehen lisäksi Yhdysvaltojen ja Kanadan edustajat. Suomesta osallistui presidentti Sauli Niinistö. Niinistö kertoi kokouksesta Helsingin Sanomien mukaan, että pääpaino oli aseellisen tuen vahvistamisesta keskustelemisessa.

– Nyt tehdään ja palataan siihen tunnelmaan, joka oli alkuvuodesta 2022, Niinistö sanoi.

Kokouksessa Hollannin pääministeri Mark Rutte lupasi Ukrainalle lisää 100 miljoonaa euroa ammusten hankkimiseksi, ja Ranska taipui hyväksymään Tsekin aiemmin tekemän aloitteen siitä, että Ukrainan avuksi voidaan ostaa aseapua myös EU:n ulkopuolelta.