Suomalaisia patistetaan talven energiakriisin varalta sähkönsäästöön, ja monessa kodissa isoin sähkösyöppö on lattialämmitys.
– Monessa kerrostaloasunnossa, jossa on mukavuuslattialämmitys, sen osuus sähkölaskussa on jopa suurempi kuin kaiken muun kodissa käytetyn sähkön. Se on melkoisessa roolissa, toteaa Motivan energiatehokkuusasiantuntija Päivi Suur-Uski.
Monissa kaukolämmitteisissä kerros- ja rivitaloasunnoissa on kylpyhuoneessa niin sanottu mukavuuslattialämmitys. Lattian pintalämpötila on silloin noin 25–28 astetta.
Mukavuuslattialämmityksen tehtävä ei ole kuitenkaan lämmittää kylpyhuonetta, vaan tehdä siellä vierailusta mieluisempaa.
Suur-Uski neuvoo, että kun tilassa on muukin kuin lattialämmitys, voi lattialämmön sulkea huoletta.
– Kun lyhentää suihkuaikoja, kosteuskuorma kylpyhuoneessa vähenee valtavasti. Silloin lattialämmityksen tarve on vähäisempi.
Sähkönsäästötalkoot edellyttävät sitä, että yhä useampi laskee huonelämpötilaa. Talossa pitää kuitenkin pitää normaalilämpö päällä. Jos koko talon lämmöt laittaa kiinni, voi edessä olla kosteusvaurio.
– Siihen vaikuttavat tietenkin myös ilmanvaihto ja kosteusolosuhteet, Suur-Uski kertaa.
”Monessa kerrostaloasunnossa, jossa on mukavuuslattialämmitys, sen osuus sähkölaskussa on jopa suurempi kuin kaiken muun kodissa käytetyn sähkön.
Mukavuuslattialämmitystä vähentämällä saa monen asunnon sähkölaskusta jopa puolet pois.
– Mukavuuslattialämmityksen pienentäminen tai pois ottaminen on näppärä tapa puolittaa sähkölasku.
Suur-Uski kannustaa tutustumaan sähkönkäyttöön esimerkiksi oman verkkoyhtiön palveluitten kautta.
– Sieltä näkee näppärästi tunnin tarkkuudella, milloin on sähköpiikkejä. Sitten on helppo miettiä, mistä ne johtuvat. Myös lattialämmityksen sammuttamisen tai pienentämisen vaikutuksen näkee heti.
Jos lattialämmitys on ainoa lämmönlähde, sitä ei saa sulkea
Metropolia-ammattikorkeakoulun kiinteistö- ja rakennusalan yliopettaja Hannu Hakkarainen neuvoo, että mukavuuslattialämmitystä voi pienentää harkitusti.
– Jos lattialämmitys on mukavuuslattialämmitys ja tilassa erillinen lämpöpatteri, esimerkiksi kiertovesipatteri, lattian ei tarvitse tuntua lämpimältä, Hakkarainen sanoo Taloussanomille.
Tarkkaa arvoa lämpötilan alentamisesta on kuitenkin vaikea sanoa, sillä yleensä mukavuuslattialämmityksen säädöissä ei ole tarkkoja astelukemia.
– Jos lattialämmitys on kylpyhuoneen ainoa lämmönlähde, sitä ei saa sulkea kokonaan ja kylpyhuoneen lämpötilan tulisi olla hiukan korkeampi kuin muualla huoneistossa.
Suihkun ja kylpemisen jälkeisen kosteuden poistamisessa auttaa aina pintojen kuivaaminen, Hakkarainen muistuttaa. Lattialämmityksen ja erillisen lämpöpatterin lämpö kuivattavat pintoja ja sitten ilmanvaihto poistaa tilasta vesihöyrynä olevaa kosteutta.
– Asukkaan kannattaa sähköisen lämpötilamittarin avulla seurata asuntonsa eri tilojen lämpötiloja. Halutessaan voi hankkia sellaisen mittarin, jossa on myös suhteellisen kosteuden mittaus, jolloin ilman kosteuspitoisuudenkin seuraaminen onnistuu, hän sanoo.