Lietolaisessa kirjakaupassa myydään niin erikoisia asioita, että sinne matkustetaan toiselta puolen Suomea
Kirjakauppiaat eivät usko alansa hiipumiseen, vaikka sitä uhkaavat äänikirjat ja nettikaupat. Toiminta on kuitenkin muuttanut muotoaan kahdessa vuosikymmenessä.
Pinoittain kirjoja mutta myös pelejä, askartelutarvikkeita, koristeita, pehmoleluja… Kirjakaupat eivät myy enää vain kirjoja tai paperia, vaan valikoimaa on ollut pakko laajentaa.
– Kirjakaupoissa pitää olla paljon muutakin kuin kirjoja myynnissä, jotta pystyy pärjäämään: kaikkea erilaista ja isot valikoimat, lietolaisen Q-kirjakaupan yrittäjäpariskunta Kerttu ja Pertti Venäläinen kertoo.
– Lahjatavarassa on myös paljon paremmat katteet kuin kirjoissa.
Pertti ja Kerttu Venäläinen ovat toimineet kirjakauppayrittäjinä 21 vuotta. He työllistävät kolme osa-aikaista työntekijää.
Suomessa oli tammikuussa 2024 yhteensä 134 yleiskirjakauppaa. Näistä 54 kuului Suomalainen Kirjakauppa -ketjuun ja 43 muihin ketjuihin tai osuuskuntiin.
Sitoutumattomia kirjakauppoja oli 37. Yksi niistä on Q-kirjakauppa, joka täytti viime vuonna 20 vuotta. Noin 20 000 asukkaan Lieto aivan Turun kyljessä ei ole ilmiselvin sijainti itsenäiselle kirjakaupalle.
– Omistin täällä kukkakaupan, mutta minulle tuli allergia ja jouduin myymään sen. Tarvitsin kynää ja paperia ja mietin, mistä Liedosta saisi ostettua sellaisia, kun viereisellä kadulla sijainnut kirjakauppa oli lopettanut. Juttelin Pertille aluksi vitsinä, että perustaisin kirjakaupan, Kerttu Venäläinen kertoo.
Postin ja kuljetuspalveluiden lähetykset saavat liikkeeseen asiakkaita, jotka eivät siellä ehkä muuten kävisi.
Vitsistä jalostui lopulta tositarina, kun aviomies innostui ajatuksesta. He ottivat yhteyttä edelliseen kirjakauppiaaseen, joka alkoi neuvoa pariskuntaa ja myi edellisestä liikkeestä jääneet hyllyt heille.
– Kuuluimme aluksi Q-kirjakauppaketjuun, jossa oli 13 liikettä. Vain Rauman liike ja me olemme enää pystyssä, mutta ketjua ei enää ole.
Kirjakauppa on kokenut vuosien varrella muutoksia muunkin kuin laajentuneen valikoiman saralla. Liiketilat alkoivat käydä liian pieniksi, ja lisätilaa saatiin naapurissa lopettaneelta maalausliikkeeltä.
Liedon posti lopetti 17 vuotta sitten, jolloin kirjakauppayrittäjät ottivat Postin palvelut liikkeeseensä. Nykyään heillä on muidenkin kuljetusfirmojen palveluita. Yrittäjät saavat pienen siivun jokaisesta lähetyksestä.
– Lähetyksien noutaminen tuo paljon asiakkaita ja niitäkin, jotka eivät muuten meillä kävisi. He tekevät heräteostoksia ja huomaavat, että ”ai, teillä on tällaistakin”.
Nykyään kirjakaupoista löytää myös kotimaista designia, kuten Aarikkaa tai Marimekkoa.
Q-kirjakauppaa on houkuteltu liittymään ketjuihin, mutta Venäläiset ovat vastanneet kaikille kysyjille ei kiitos.
– Kaikki ovat yrittäneet vuorotellen, mutta olemme tottuneet siihen, että saamme tehdä mitä haluamme ja pitää sellaista valikoimaa kuin haluamme. Ketjuille täytyy maksaa aika korkeita kuluja, ja ne ottavat joka myynnistä vähän.
Yrittäjäpariskunta neuvottelee kaikki hinnat suoraan kustantajien kanssa. Ketjuilla on isommat ostot, joten niiden on helpompi saada paremmat hinnat.
– Olemme silti pystyneet pitämään samat hinnat kuin ketjuliikkeet.
Kirjepapereita enää harva etsii, mutta niitäkin on tarjolla vakioasiakkaille.
Omannäköinen valikoima tarkoittaa sitä, että asiakkaat tulevat etsimään asioita, joita eivät muualta löydä. Eräät vakioasiakkaat matkustavat Lietoon yli neljän tunnin ajomatkan päästä.
– Sieltä tulee iso autollinen rouvia, jotka käyvät muutaman kerran vuodessa täällä sukuloimassa ja samalla meillä. He aina ilmoittavat etukäteen, milloin tulevat.
Kaikki ovat kovia korttien ostajia, ja yksi hamstraa aina kirjepaperia kolminumeroisella summalla.
– Paikallisessa kaupassa oli sanottu, ettei heillä myydä sitä, kun ei sitä kukaan osta.
Kerran tunnettu paikallinen yritys osti kaupan kerralla tyhjäksi hopeanvärisestä kartongista, kun sitä ei löytynyt tarvittavaa määrää mistään muualta.
– Kovin monesta muusta paikasta ei saa myöskään kalkkeeripaperia tai cosmos-kyniä, joita käytetään jäljentämiseen ja läpipiirtämiseen.
Nuorempi polvi tuskin tietää, mikä on kalkkeeripaperi ja mitä sillä tehdään.
Viime vuosina kirjakaupan toimintaan ovat vaikuttaneet niin korona kuin oppikirjojen sähköistyminenkin.
– Elokuu oli aiemmin meidän toinen joulu, mutta ei enää. Nyt on kolmas elokuu, kun emme myy yhtään lukiokirjoja, Kerttu Venäläinen kertoo.
Koronan alussa kaupassa tehtiin huhtikuun myyntiennätys, kun asiakkaat hamstrasivat värityskirjoja, palapelejä ja muuta tekemistä. Vappupallojen myynti tuplaantui, kun ihmiset eivät käyneet marketeissa ja viettivät kotivappuja. Yrittäjät eivät olleet varautuneet siihen ja haalivat iltaisin palloja, mistä löysivät. Toukokuu oli kuitenkin huhtikuuta huonompi.
Pertti Venäläinen ei usko fyysisen kirjan katoamiseen sähköisen tai e-kirjan tieltä.
– Ei mennyt ylioppilaskortteja eikä lahjakortteja, kun ei ollut valmistujaisia. Ihmiset eivät tilanneet juhlavaatteita, eli paketteja oli vähemmän.
Suomessa ja maailmalla on puhuttu pitkään kirja-alan kriisistä ja kirjamyynnin romahtamisesta, kun e-kirja- ja äänikirjapalvelut valtaavat alaa.
Pertti ja Kerttu Venäläinen eivät usko perinteisen kirjan katoamiseen.
– Osa äänikirjojen kuuntelijoista on sellaisia, jotka eivät lukisi fyysisiä kirjoja, Kerttu Venäläinen huomauttaa.
Lasten lukemisesta pitävät huolta erityisesti isoäidit, jotka haluavat lastenlasten viettävän vähemmän aikaa ruudun ääressä.
Kirjakauppa palkittiin juhlavuotenaan Liedon vuoden yrityksenä.
Yksi iso kilpailija kivijalkakaupoilla kuitenkin on: nettikaupat, joista etenkin nuoret tilaavat englanninkielisiä kirjoja.
– Tunnetuimmat kirjojen nettikaupat ovat kustantajien omistamia. Niitä vastaan on vaikeaa kilpailla. Postituskulut ovat aika kalliit pienille toimijoille. Haluaisimme ihmisten huomioivan, että kirjoja voi tilata myös kirjakaupan kautta ilman lisäveloitusta.
Vaikka ala on muuttunut, yksi artikkeli pitää pintansa myynnissä.
– Paperikalenterin myynti ei ole tippunut yhtään. Firmoilta ja liitoilta ei tule enää ilmaisia kalentereita, koska niissä säästetään. Ihmiset kaipaavat yhä kalenteria, vaikka kaikki onkin nykyään sähköisenä.