Ainutlaatuisesta luonnosta ja harvinaisista eläinlajeistaan tunnetuilta Galápagossaarilta saatiin kuluneella viikolla huonoja uutisia. Lintuinfluenssa on levinnyt näillekin etäisille Tyynenmeren saarille. Saarilla havaittiin ensin sairaita lintuja. Tutkijat ottivat linnuista näytteitä ja kolmesta paljastui H5N1-virusta – samaa, joka kesällä tappoi meillä joukoittain naurulokkeja.
Galápagossaarilla elää kymmenittäin lintulajeja, joita tavataan vain sieltä. Viranomaiset koettavatkin nyt eristää taudin, jotta se ei pääsisi aiheuttamaan enempää tuhoa.
Noin tuhannen kilometrin päässä Etelä-Amerikan rannikosta sijaitsevat Galápagossaaret ovat tuorein esimerkki siitä, kuinka lintuinfluenssa valloittaa uusia alueita. Tautia on tavattu kaikilta mantereilta Australiaa ja Etelämannerta lukuunottamatta.
Aasiasta alkunsa saanut lintuinfluenssa on jo muutaman vuoden jyllännyt Euroopassa. Myös Pohjois-Amerikka on ollut viruksen leviämisaluetta. Sieltä se on jatkanut matkaansa kohti etelää.
– Tämän vuoden uutuus on ollut se, että tapauksia on löytynyt paljon Etelä-Amerikasta, sanoo akatemiatutkija Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
Tartunnat ovat edenneet Chilen rannikkoa pitkin etelään, kiertäneet Kap Hornin ja jatkaneet matkaansa ylös Argentiinan rannikkoa.
– Siellä tuhansia hylkeitä on kuollut. Tartuntoja on ollut paljon myös merileijonissa.
Aivelon mukaan erityinen huolenaihe ovat pingviinit. Niissä on jo ollut jonkinverran tartuntoja. Pelkona on se, että virus pääsee leviämään Etelä-Amerikan kärjestä Etelämantereelle. Etäisyyttä on noin 1000 kilometriä eli suunnilleen saman verran kuin Galápagossaarilta on Equadorin rannikolle.
– Pingviinit elävät isoissa yhdyskunnissa ja pesivät hyvin tiheästi. Lisäksi monet pingviinilajit ovat uhanalaisia. Lintuinfluenssa on niille todellinen uhka, Aivelo sanoo.
Talvi on lintuinfluenssa-aikaa, mutta ei Suomessa
Täällä Suomessa syksy tekee kovaa vauhtia tuloaan. Muuttolinnut parveilevat ja valmistautuvat pitkään etelänmatkaan. Osa on jo mennytkin.
Yksi lähtijöistä on naurulokki, jolle mennyt kesä Suomessa oli poikkeuksellinen. Naurulokit sairastuivat joukoittain lintuinfluenssaan. Kuolleet linnut laskettiin tuhansissa. Jotkut kuitenkin selvisivät ja ne valmistautuvat parhaillaan matkaan kohti talvehtimisaluettaan jossain Hollannin tai Britteinsaarten tienoilla.
– Naurulokkeja on vielä Suomessa, mutta niiden pesimäaika on ohi. Ne ovat jo matkalla.
Syysmuutto on näkynyt rauhoittuneena tautitilanteena. Sen jälkeen kun muuttolinnut, erityisesti naurulokit, poistuivat turkistarha-alueilta, turkiseläimissä ei ole todettu uusia lintuinfluenssatartuntoja.
Tarkoittaako lintujen syysmuutto siis meille hengähdystaukoa lintuinfluenssatilanteessa?
– Tyypillisesti lintuinfluenssat ovat sellaisia, että ne kiertävät syksyllä ja talvella. Tämä johtuu siitä, että tauti leviää erityisesti vesilinnuissa, jotka kerääntyvät talvehtimisparviin eteläiselle Itämerelle ja Pohjanmeren rannoille, Tuomas Aivelo selittää.
Tautia siis todennäköisesti esiintyy tulevanakin talvena, mutta ei niinkään meillä Suomessa, vaan alueilla, minne naurulokitkin matkaavat, Saksassa, Hollannissa ja Britteinsaarilla.
Suomeenkin virusta silti jää. Sitä on paitsi muutto-, myös paikkalinnuissa. Siis niissä lintulajeissa, jotka pysyttelevät Suomessa. Myös aiemmille lintuinfluenssoille tyypillinen kausiluonteisuus on muuttunut ja tartuntoja on todettu ympäri vuoden.
– Tämä nyt kiertävä H5N1-virus on sikäli omituinen, että se on aiheuttanut tartuntoja myös kesällä, Aivelo sanoo.
Kausi-influenssa voi tarttua myös minkkeihin
Yksi varma syksyn merkki on ihmisissä leviävä kausi-influenssa. Yleensä se kiertää Suomessa loka-marraskuussa.
Tänä syksynä kausi-influenssa pistää vipinää turkistarhojen tarkastuksiin. Ruokaviraston tavoitteena on käydä läpi kaikki 120 minkkitarhaa ennen kausi-influenssan alkua. Aikaa on siis vain noin kuukausi.
– Me ei ehkä saada välttämättä kaikkia minkkitarhoja tutkituksi saada lokakuun loppuun mennessä. Mutta saamme kuitenkin tutkituistakin tarhoista lisää tietoa, jonka avulla pystymme arvioimaan riskit, sanoo eläinten ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta.
Riski liittyy siihen, että ihmisinfluenssavirus pääsisi tarttumaan minkkiin, jolla jo entuudestaan on lintuinfluenssa. Se on varsin mahdollista, sillä minkki on otollinen eläin molemmille viruksille. Jos näin kävisi, mahdollisuus viruksen muuntautumiseen ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi kasvaisi merkittävästi ja olisimme ison askeleen lähempänä uutta pandemiaa.
Ihmisinfluenssan tarttumista minkkeihin pyritään estämään myös tarjoamalla maksuton kausi-influenssarokote turkistarhoilla työskenteleville.
– Meillä on ollut hyvä onni sen suhteen, ettei pahin lintuinfluenssakausi osunut samaan aikaan ihmis-influenssan kanssa. Nyt olisi tärkeää saada pysäytettyä kaikki mahdolliset turkistarhojen tartuntaketjut ennenkuin kausi-influenssa alkaa jylläämään, akatemiatutkija Tuomas Aivelo sanoo.
Lue lisää: