Maakunnissa hämmästellään ministeriön kaavailemaa yksinoikeussopimusta VR:n kanssa – Varsinais-Suomessa suunnitellaan jo omaakin raideliikennettä

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan pitkää junaliikenteen yksinoikeussopimusta valtion omistaman VR:n kanssa. Suunniteltu yhdeksän vuoden mittainen suorahankintasopimus käsittäisi taajamajuna-, yöjuna- ja kiskobussiliikenteiden lisäksi yksittäisiä Intercity- ja Pendolino-vuoroja.

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen suhtautuu hankkeeseen varauksella, koska uusi ostoliikennesopimus ei saisi muodostua esteeksi paikallisjunaliikenteen kehittämiselle maakunnissa.

– Ainakin toivon, että se ei ole este sille, että aktiivista kehitystä radanvarren kuntien ja valtion välillä voidaan tehdä joko ostoliikennesopimuksen sisällä tai sen ulkopuolella, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan kiristyvät päästötavoitteet ajavat kunnatkin etsimään uusia keinoja päästöjen vähentämiseen. Raideliikenteen lisääminen voisi olla yksi tehokas keino karsia liikenteen päästöjä.

Virtasen mukaan esimerkiksi Turun seudulle on toivottu omaa paikallisjunaliikennettä jo pitkään.

– Päästötavoitteet huomioon ottaen nyt, jos koskaan voisi olla oikea aika käynnistää myös Varsinais-Suomeen oma paikallisjunaliikenne, Virtanen sanoo.

Hänen mukaansa raideliikenne lisäisi maakunnan houkuttelevuutta ja parantaisi työvoiman liikkuvuutta. Virtanen korostaa, että suurten kaupunkiseutujen merkitys on koko maan päästötavoitteen toteutumisen kannalta erittäin tärkeää.

– Raideliikenteen kehittäminen on ilman muuta yhteistyötä valtion ja radanvarren kuntien välillä, Virtanen sanoo

Maakunnallisessa liikenteessä on ratkaistava myös kalusto

Liikenneministeriön kaavailemaa pitkää sopimusta kritisoidaan myös oppositiosta. Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen sanoo, että VR:n pitkä ostoliikennesopimus käytännössä betonoi kilpailuttamisen lähes kymmeneksi vuodeksi.

– Hallituspuolueet ovat puhuneet paljon siitä, että henkilöjunaliikennettä pitäisi laajentaa uusille kaupunkiseuduille, mutta nyt ollaan ostamassa vain saman verran liikennettä kuin aikaisemmin, Marttinen sanoo.

Hän moittii, että tämä tehdään vielä siten, että alueille ei anneta edes mahdollisuutta hankkia itse lisää liikennettä.

Marttisen mukaan EU:n pyrkimykset avata raideliikenne laajemmin kilpailulle tulisi ottaa tosissaan.

Hän kiirehtii kalustoyhtiön perustamista, josta alalle hamuavat toimijat voisivat vuokrata junakalustoa harjoittaakseen VR:n kanssa kilpailevaa liikennettä.

– Alueille ei anneta työkaluja, joilla ne voisivat hankkia lisää liikennettä, Marttinen sanoo.

Kilpailutukset edellyttävät monia järjestelyitä

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtajan Emil Aspin mukaan vireillä olevan sopimuksen tarkoituksena ei suinkaan ole jähmettää maakuntien kehittämishankkeita.

Aspin mukaan hankintojen kilpailuttaminen ja alueellisen liikenteen mahdolliset uudelleenjärjestelyt vaativat aikaa ja valmisteilla oleva ostoliikennesopimus mahdollistaa osaltaan huolellisen valmistautumisen myöhempään hankintojen kilpailuttamiseen ja mahdollisiin kuntien omiin uudelleenjärjestelyihin.

Aspin mukaan kehittämishankkeet ja kilpailutukset edellyttävät monia järjestelyitä. Asp muistuttaa, että maakunnilla ei tällä hetkellä ole toimivaltaa junaliikenteen järjestämiseen.

Jos sellainen päätettäisiin antaa niin monia asioita tulisi ratkaista. Näihin kuuluvat mm. lähi- ja kaukojunaliikenteen sekä tavaraliikenteen yhteensovittaminen pitkälti yksiraiteiselle rataverkolle sekä hankintojen käytännön toteutus ja resursointi.

Hänen mukaansa sopimuskauden jälkeen hankintojen osalta tulee siirtyä EU-sääntelyn edellyttämällä tavalla kilpailutettuun malliin.

Ministeriö: sopimus ei tarkoittaisi liikennöinnin ”jäädyttämistä” nykyiseen tasoon

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen pitää Marttisen tavoin uuden kalustoyhtiön perustamista tärkeänä, koska kalustoyhtiö mahdollistaisi sen, että niitä yhteyksiä, joita VR ei katso itselleen sopiviksi tai kannattaviksi, voisi operoida halutessaan joku muu.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtaja Emil Aspin mukaan kilpailutuksen onnistumisen kannalta on myös tärkeää varmistua siitä, että potentiaalisia tarjoajia on useampia.

Aspin mukaan rautateiden suorahankinnat ovat sallittuja ja tällaisten sopimusten kesto saa olla enintään 10 vuotta. Suorahankintasopimuksia on mahdollista tehdä vuoden 2023 joulukuuhun saakka.

Asp korostaa, että suunniteltu suorahankinta on siis linjassa EU-sääntelyn kanssa. Aspin mukaan valmisteilla oleva ostoliikennesopimus ei kuitenkaan tarkoittaisi liikennöinnin ”jäädyttämistä” nykyiseen tasoon, mikäli esim. lisärahoitusta junaliikenteeseen on saatavissa.