Macron: Uusi vaihde päälle Ukrainan tukemisessa – Nato-joukkojen lähettäminen nousi keskusteluun
Ranskan presidentin pikavauhtia kokoon kutsumassa kokouksessa 20 Euroopan maata, Yhdysvallat ja Kanada päättivät vahvistaa tukeaan Ukrainalle.
PARIISI – Namibiasta suoraan Pariisiin saapunut presidentti Sauli Niinistö sai lämpimät tervetulotoivotukset Ukraina-kokouksen isännältä, Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta.
Käsi kädessä kameroille heilutelleet presidentit ovat tavanneet viime vuosina usein, mutta Niinistölle tapaaminen oli todennäköisesti presidenttikautensa viimeinen.
Pitkäksi venyneen kokouksen päätteeksi väsyneen näköinen Niinistö kertoi, että tahtotila osallistujilla oli sama kuin vuonna 2022, kun Venäjän hyökkäyksen jälkeen Eurooppa tiivisti rivejään nopeasti.
– Selvä linja oli se, että nyt tehostetaan toimia, erityisesti aseapua, Niinistö totesi.
Aseapu tarkoittaa erityisesti lisää ammuksia ja ilmatorjuntakalustoa. Ammuksia – joiden tuotanto ja toimittaminen Ukrainalle Euroopasta laahaa jäljessä lupauksista – voidaan pian myös ostaa Euroopan ulkopuolelta Ukrainalle.
Tšekin pääministeri Petr Fialan ehdotus sai 15 maan kannatusta, ja on Fialan mukaan hyvin voimakas Venäjälle osoitettu viesti.
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte lupasi jo ”yli 100 miljoonaa euroa” ammusostoksiin ja toivoi, että muut maat seuraisivat esimerkkiä. Maat, joista hankintoja voidaan tehdä, ovat Rutten mukaan salaisuus, mutta Intia on mainittu tässä yhteydessä.
Antonio Costa, Portugalin pääministeri, vakuutti Euroopan unionin puolustusministerien esittelevän kymmenen vuorokauden sisällä konkreettisen suunnitelman siitä, miten ammushankinnoilla voidaan tukea ukrainalaisia.
Pitkänkantaman ohjuksia ?
Presidentti Macron lupasi puolestaan kymmenessä vuorokaudessa suunnitelman keskipitkän- ja pitkänmatkan ohjusten sekä ammusten toimittamisesta Ukrainaan.
– Meidän täytyy luoda liittoutuma, joka voi auttaa Ukrainaa tekemään iskuja kauemmaksi rajastaan. Selvitämme kuinka paljon europpalaisilla ja ei-eurooppalaisilla mailla on saatavilla olevia aseita.
Erityisen kiinnostavia ovat saksalaiset Taurus-ohjukset, joiden kantama on 500 kilometrin luokkaa. Saksan liittokansleri Olaf Scholz kuitenkin totesi jälleen kerran, että Saksa ei tulee niitä luovuttamaan.
– Suomi jatkaa osaltaan asepua myös Ukrainaan, lupasi presidentti Niinistö.
Suomi on antanut jo 22 apupakettia, ja Niinistön mukaan Suomi aivan kärkipäässä avunantajissa.
– Olemme lisäksi onnistuneet toimittamaan perille kaiken sen, mitä on päätetty.
Tämä oli selvästi vastine Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin aiemmin maanantaina esittämälle arviolle, jonka mukaan vain noin 30 % Euroopan unionin lupaamasta avusta on toimitettu.
NATO-joukkoja Ukrainaan?
Kenties kiistanalaisin osallistujia keskusteluttanut asia oli läntisten maajoukkojen lähettämien Ukrainaan.
Isäntämaa Ranska suhtautuu asiaan varauksella, mutta Macron ei sulje tätä mahdollisuutta pois. Monien maiden kantana on kuitenkin se, että asia ei ole nyt ajankohtainen.
– Monet, jotka sanovat nyt ”ei koskaan”, ovat samoja, jotka kaksi vuotta sitten sanoivat, että ”ei koskaan panssarivaunuja, lentokoneita tai pitkän kantaman ohjuksia”. Kaikki on mahdollista, jos se auttaa saavuttamaan tavoitteemme.
Konfrenssin avauspuheenvuorossa Macron myös kertoi, miksi hän kutsui liittolaiset Pariisiin: Venäjä on muuttunut tiukemmaksi viime aikoina. Se on edennyt Ukrainan sotarintamalla, mutta myös tilanne maan sisällä on kiristynyt, mistä Alexei Navalnyin murha on selvä merkki.
Venäjä on lisännyt myös viime kuukausina informaatiovaikuttamistaan ja kiusantekoaan internetissä, tavoitteenaan selvästi länsimaiden sisäpolitiikkaan ja etenkin EU-vaaleihin vaikuttaminen.
