”Madoista on aika pitkä matka ihmiseen” – neurologian asiantuntijat toppuuttelevat Parkinsonin taudin syytä selittävää tutkimusta
Asiantuntijat pitävät Helsingin yliopiston tutkimusta sen verran suppeana, ettei yksin sen perusteella voida selittää Parkinsonin juurisyytä. Kiistellyn tutkimuksen johtaja ei taivu kannassaan.
Helsingin yliopisto kertoi perjantaina, että sen tutkimusryhmä on löytänyt Parkinsonin taudin todennäköisen syyn.
HUSin neurokeskuksen tutkija ja lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri dosentti Filip Scheperjans toppuuttelee tuloksen vaikuttavuutta.
– On selvää, että Parkinson-potilaiden suoliston mikrobisto on poikkeava, mutta vaihtelut potilaiden välillä ovat suuria, Scheperjans sanoo.
Scheperjansin mukaan desulfovibrio-bakteerin ylimäärä ei ole ollut vahvasti toistettavissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa.
– Niissä on ollut selkeästi muita bakteereja enemmän esillä, jotka ovat näyttäneet suurempia eroja potilaiden ja verrokkien välillä, hän kertoo.
Kiistellyn tutkimuksen johtaja, Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris ei taivu kannassaan tutkimuksen mullistavuudesta.
– Väittäisin, että tämä on todella mullistavaa, jos jatkotutkimukset antavat samansuuntaisia tuloksia, Saris kertoo.
Scheperjansin mukaan desulfovibrio on alan tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen bakteeri, mutta hänen mukaansa on olennaista ymmärtää Parkinsonin taudin olevan monitekijäinen sairaus.
Hän mainitsee, että tietynlaisten E. coli -bakteerien kohdalla on havaittu rotilla tehdyissä kokeissa, että ne kiihdyttävät Parkinsonin patologiaa.
– Yksittäisen potilaan kohdalla on hyvin vaikea osoittaa Parkinsoniin sairastuessa, mistä syystä juuri hänen kohdallaan tauti johtuu, Scheperjans sanoo.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että lisätutkimusta kaivataan
Scheperjans kertoo, että löydöksestä ei ole vielä mitään suoraa hyötyä Parkinsonin diagonostiikkaan tai taudin hoitoon.
Hänen mukaansa se vaatisi vielä lisää tutkimuksia monimutkaisemmissa eläinmalleissa ja viime kädessä ihmisillä.
– Tutkimuksessa löydökset tehtiin madoilla. Madoista on aika pitkä matka ihmiseen, Scheperjans sanoo.
Saris on samaa mieltä siitä, että lisätutkimuksia monimutkaisemmilla eläinmalleilla tulisi tehdä. Hän on silti sitä mieltä, että hänen johtamallaan tutkimuksella voi olla hyötyä ennaltaehkäisyssä.
– Löydös ei valitettavasti auta jo Parkinsoniin sairastuneita, Saris sanoo.
Turun yliopiston apulaisprofessori ja Turku Brain and Mind Centerin johtaja sekä Tyksin erikoislääkärinä toimiva Juho Joutsa sanoo, että myös tutkimuksen laajuus on sen verran suppea, että siitä ei voida vetää näin mittavia johtopäätöksiä.
– Tutkimus perustui kymmenen Parkinsonia sairastavan näytteisiin. Se on hyvin pieni aineisto siihen nähden, että voitaisiin yleistää löydöksiä, Joutsa sanoo.
Saris sanoo tiedostavansa aineiston olevan vähäinen. Hän toivoo, että tutkimus herättää keskustelua ja sen mukana lisää mielenkiintoa tutkimussuuntaa kohtaan.
Tiedottaminen on yliampuvaa, sanovat neurologian asiantuntijat
Scheperjansin mukaan asiasta tiedottaminen on ollut yliampuvaa.
Helsingin yliopiston viestintäpäällikkö Hannamaija Helander kertoo, että Helsingin yliopiston yleinen linjaus tiedotteiden osalta on se, että tutkija vielä viimeisenä tarkistaa maailmalle lähtevän viestin.
Joutsan mukaan Helsingin yliopiston tiedote (siirryt toiseen palveluun) ei vastannut sitä, mitä tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä. Hän korostaa, ettei kritisoi itse tutkimusta vaan tutkimuksesta tiedottamista, hän sanoo.
– Uskon, että näistä tuloksista on hyötyä ja ne kannustavat jatkotutkimuksiin, mutta Parkinsonin taudin syytä tutkimus ei ratkaissut, Joutsa sanoo.
Scheperjans suhtautuu Itse tutkimusjulkaisuun rauhallisesti.
– Suhtaudun aina hyvin varauksella, jos on kyseessä yksittäisen ryhmän julkaisema tutkimus. Kyseessä on pieni tutkimus, joka on tehty yksinkertaisella eläinmallilla, Scheperjans sanoo.
Hänen mukaansa tulos vaatisi toistoja esimerkiksi hiirikokeissa tai eläinsoluja käyttäen, jotta sitä voisi pitää uskottavampana.