Nyt on kaikki kallistunna, esitti kansantaiteilija M.A. Numminen vanhaa kansanrunoutta vuonna 1974. Nummisen mukaan teksti on mahdollisesti 1700-luvulta, mistä voinee tulkita inflaation olleen kiusanamme jo kauan ennen kansainvälisiä valuuttaliittoja tai öljymarkkinoita. Ensimmäinen sähkölaitoskin Suomeen saatiin vasta vuonna 1888.
Synkkenevät talousnäkymät ovat ajaneet monenlaiset yhteiskunnallisesti merkittävät tahot neuvomaan suomalaisia erinäisiin säästötalkoisiin.
Liuta valtion virastoja ja ministeriöitä polkaisi pystyyn Astetta alemmas -kampanjan, joka patistaa kansalaisia säästämään sähkön, lämmön ja polttoaineen käyttöään.
Kampanjan jonkinlaiseksi mannekiiniksi ryhtynyt elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kutsui ihmiset ”yhteisiin talkoisiin”, kun oli itse saanut tuta kirpeän hinnannousun: ministerin kotona sähkö kallistui kokonaiset 463 prosenttia.
Käytännön keinoja jakoi kampanjan lanseeraustilanteessa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtaja Matti Hirvola, joka neuvokkaasti ehdotti viihde-elektroniikan vaihtamista kirjojen lukemiseen.
Menojen tarkka läpikäynti helpottaa säästöjen suunnittelua, ohjeistavat IS:n haastattelemat asiantuntijat.
Säästökikkoja löytää toki nopeasti googlaamalla. Esimerkiksi Marttaliiton kotisivut listaavat monenlaisia niksejä kulujen höyläämiseen: tee paljon ruokaa kerralla, osta laadukasta ja kestävää, huolla omaisuuttasi, lainaa vähemmän käytettyjä tarvikkeita, vältä autoilua ja niin päin pois.
Toisaalta liian yksityiskohtaisten säästövinkkien sanelu ylhäältä päin esimerkiksi ministeritasolta voi kääntyä myös itseään vastaan, sanovat Ilta-Sanomien haastattelema Säästöpankki-ryhmän johtava ekonomisti Henna Mikkonen.
– Ihmisillä on hyvin monenlaisia elämäntilanteita, eli kaikki eivät pysty säästämään samoista asioista.
– Ulkopuolelta on paha sanoa, että ”ota tästä ja tuosta pois”. Se voi herättää vastareaktion. Mutta jos ihmisen antaa itse oivaltaa eri säästökeinot, voi se motivoida paremmin.
Juttu jatkuu listan jälkeen.
Marttojen kymmenen säästökikkaa
-
Suunnittele ostokset etukäteen, vältä heräteostoksia ja valmista ruokaa itse. Vältä hävikkiä.
-
Säästä sähköä ja vettä. Järkevällä energiankäytöllä nelihenkinen perhe voi säästää talviviikon aikana kymppejä viikossa.
-
Suosi joukkoliikennettä, kävelyä tai pyöräilyä. Minimoi autoilu.
-
Jos käytät autoa, pidä siitä huolta. Aja taloudellisesti, vältä joutokäyntiä ja kylmäkäynnistystä.
-
Hanki vaatteita, joista todella pidät ja joita voit käyttää usein. Pese ja hoida vaatteitasi oikein. Suosi käytettyjä.
-
Lainaa tai vuokraa harvoin tarvittavia juhlavaatteita.
-
Hanki yhteisiä työkaluja naapurin kanssa. Suosi kirjastoja ja muita lainapalveluita.
-
Tee itse. Opettele ruuanlaittoa, nikkarointia, korjaustaitoja.
-
Kilpailuta. Vertaile hintoja.
-
Sakot ovat turha meno. Maksa laskut ajallaan ja palauta kirjaston kirjat ajoissa.
Lähde: Martat.fi
Myös Marttojen Kestävät talouspolut -hankkeen asiantuntija Katri Pellikka katsoo, että onnistunut säästäminen lähtee oman taloustasapainon perusteellisesta tarkistamisesta.
– Oman talouden tarkkailu on olennaista, jotta yksittäisistä säästövinkeistä olisi hyötyä, hän toteaa.
Monet säästöpäätökset ovat ennen kaikkea arvovalintoja, asiantuntijat muistuttavat. Esimerkkinä kallistuva ruoka, joka voi Mikkosen mukaan saada kuluttajat siirtymään halvempiin merkkeihin kuten kaupan omiin brändeihin.
– Usein voi kuitenkin olla, että näiden brändien ruoka on ulkomaista alkuperää. Samalla monet haluavat sotatilanteesta johtuen kuitenkin tukea kotimaista ruokaa.
Ruuanvalmistuksessa on hyvä ottaa selvää, miten hyödyntää raaka-aineet mahdollisimman tehokkaasti, kehottaa Marttaliiton Kestävät talouspolut -hankkeen asiantuntija Katri Pellikka. Tämä säästää hinnassa ja vähentää hävikkiä.
Talousasiantuntijoiden mukaan siitä, mihin ihmisten rahat todellisuudessa menevät, tulisi käydä enemmän julkista keskustelua.
– Nyt on hyvä hetki pysähtyä, miettiä omaa rahankäyttöään ja valmistautua tulevaan syksyyn, Pellikka summaa.
– Mitä varten säästän, mihin haluan rahojani käyttää, mitä voisin tehdä itse, hän listaa.
Ekonomisti Mikkosen kertoo ihmisten olevan enemmän huolissaan rahojensa riittävyydestä. Kotitaloudet ovat tulleet valppaammiksi menoistaan, hän sanoo.
– Useasti lainaneuvotteluissa ihmiset kyllä tietävät tulonsa, mutta sen, minne rahat menevät, kanssa on vähän niin ja näin. Nyt se on muuttunut.
Hän pitää ilmiötä sinällään tervetulleena.
– Kun on istunut alas ja katsonut kotitalouden menoja, on mahdollista ruveta miettimään, millaisista kuluista olisi helpointa kiristää.
Konkreettisiakin ratkaisuja asiantuntijoilta löytyy. Esimerkiksi kuukausittaisia pienempiä, juoksevia menoeriä on hyvä tarkkailla, Pellikka ehdottaa.
– Helposti menee kymppi sinne ja toinen tänne, kun maksetaan viime talvena ostettua telkkaria tai jotakin suoratoistopalvelua. Niistä tulee nopeasti isompia summia. Tietenkään kaikista tällaisista sitoumuksista ei pääse noin vain eroon, mutta kannattaa ainakin pohtia, voiko joistakin tilauspalveluista tinkiä.
Asia voi Pellikan mukaan nousta vaikeaksi lapsiperheissä, jos Disney Plus meneekin hetkeksi jäähylle.
– Asioista kannattaa näin ollen puhua myös lapsille selkeästi mutta liikoja pelottelematta.
Ekonomisti Mikkonen suosittelee sähkö-, liittymä- ja vakuutussopimusten suhteen Mikkonen suosittelee säännöllistä kilpailuttamista.
– Etenkin isot menoerät on hyvä kilpailuttaa välillä. Tämä pitää myös palveluiden tarjoajat hereillä, kun kuluttajat ovat valppaina hintojen suhteen.
Tulopuoltakaan ei kannata unohtaa, hän muistuttaa. Lisätienestejäkin voi mahdollisuuksien mukaan kartoitella.
– Nykyään on kuitenkin monenlaisia kevytyrittäjyyden muotoja, joiden kautta voi myydä omaa osaamistaan. Ehkä nuoremmille tämä ajatus on luontevampi: he ovat tottuneempia useampiin tulonlähteisiin.
Suomalaisten säästökyky ei jakaudu tasaisesti, huomauttaa Säästöpankki-ryhmän johtava ekonomisti Henna Mikkonen. ”Koronasäästöt jakautuivat pitkälti keski- ja hyvätuloisille. Samalla paljon ihmisiä lomautettiin ja nämä joutuivat pikemminkin käyttämään säästöjään.”
Silti kaikenlaiset säästökikat ovat lopulta teknisiä ratkaisuja, haastateltavat sanovat. Käynnissä oleva kriisi ei haasta vain kansalaisten kukkaroa, vaan koko kulutuskeskeisen yhteiskunnan arvoja. Tästäkin syystä kunkin kiristysratkaisut ovat henkilökohtaisia ja yksilöllisiä.
– Pienten arjen tuunausten lisäksi tilanne vaatii kokonaisvaltaisempaa ajattelutapojen muutosta, Marttojen Katri Pellikka sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotitalouksien kannattaa satsata enenevissä määrin kaikenlaisten arjen kädentaitojen opetteluun. Tavaroiden korjaamiseen, työkalujen lainailuun, perusteellisempaan ruuanlaittoon.
Marttojen kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen mainitsi IS:lle aiemmin kertomissa ruokavinkeissään, että kalaa jatkossakin haluavan kannattaa suunnata suoraan kaupan tiskille, ostaa kokonainen kala ja opetella käsittelemään se itse. Katri Pellikka laventaa kollegansa esimerkistä:
– Tällaisia arjen perustaitoja kuten kalan fileointia on hyvä opetella, koska niistä saa myös onnistumisen iloa. Ylipäätään on hyvä perehtyä siihen, miten eri raaka-aineita saa hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti ja ilman hävikkiä.
Lue lisää: Marttojen säästövinkit ruokakauppaan – erityistärppi Norjan lohesta haaveileville
Kun elämäntapaansa alkaa tarkkailla toisesta, kriittisemmästä vinkkelistä, ei tilanne välttämättä näytäkään Pellikan mukaan enää pelkältä uhalta.
– Se, ettei arki ole kaikilta osin samanlaista kuin aiemmin, ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, että arki olisi yhtään huonompaa.
Kauppojen omien brändien tuotteet saattavat olla halvempia, mutta toisaalta ulkomaista alkuperää. Se, valitseeko hinnan vai kotimaisuuden mukaan, on lopulta arvovalinta, analysoi Henna Mikkonen. Tämän kuvan tuotteet ovat sentään suomalaisia.
Kansantalouden näkökulmasta suomalaisten säästökyky on toistaiseksi kohtuullisissa kantimissa, Säästöpankki-yhtymän Mikkonen sanoo. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten luotto omaan rahatilanteeseen on huonontunut, mutta yhä noin 60 prosenttia kotitalouksista pystyy säästämään.
Kaikki eivät kuitenkaan voi säästää, hän muistuttaa. Tämä näkyi hänen mukaansa jo korona-aikana.
– Koronasäästöt jakautuivat pitkälti keski- ja hyvätuloisille. Samalla paljon ihmisiä lomautettiin, ja nämä joutuivat pikemminkin käyttämään säästöjään.
Ihmisten tulevan säästökyvyn sanelevat Mikkosen mukaan inflaation kesto ja työllisyystilanteen kehittyminen.
– Nythän työllisyystilanne on vielä hyvä. Jos se lähtisi nopeasti heikkenemään, laskisivat myös kotitalouksien säästömahdollisuudet. Jos inflaatio maltillistuu, se jää työntekijöillekin vain kertaluontoiseksi shokiksi. Paljon riippuu talouden jatkosuhdanteista.