Mediat: Näin Biden junaili Suomen ja Ruotsin Nato-sovun kulisseissa – soitti Erdoganille ratkaisevalla hetkellä
Tiistaina Turkki päätyi puoltamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä ja keskiviikkona Nato-johtajat toivottivat maat tervetulleiksi puolustusliittoon.
Nopealla aikataululla syntyneiden päätösten takana on osaltaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, kertoo CNN.
Tiistaiaamuna Naton huippukokouksen lähestyessä ja hyvien merkkien leijaillessa ilmassa Biden soitti tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin pyynnöstä Turkin presidentille. Puhelun aikana Biden kehotti Recep Tayyip Erdogania ”tarttumaan hetkeen ja ratkaisemaan asian Madridissa”. The New York Timesin mukaan puhelun viesti oli se, että jos ratkaisu saataisiin aikaan, voisivat keskustelut myös muista asioista edetä.
The New York Timesin haastatteleman yhdysvaltalaisen hallintolähteen mukaan Biden kertoi Suomelle ja Ruotsille Erdoganin kanssa käymänsä keskustelun sisällöstä ennen maiden välisten neuvotteluiden alkua.
Taktiikka näytti toimivan, ja tiistai-iltana Turkki myöntyi puoltamaan maiden Nato-jäsenyyksiä. Vielä ennen Turkin kanssa laaditun yhteisymmärrysasiakirjan kirjoittamista Suomi ja Ruotsi olivat yhteydessä Bideniin varmistaakseen, että tämä tukee syntynyttä päätöstä, kertoo CNN.
Aikaisemmin Yhdysvallat oli antanut ymmärtää, ettei se halua sekaantua Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiin Nato-keskusteluihin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi IS:lle aiemmin kyseen olevan siitä, että Turkki olisi todennäköisesti tuonut keskusteluissa esiin kaiken, mikä Yhdysvaltojen ja Turkin välisiä suhteita hiertää.
Alarannan mukaan Yhdysvallat kuitenkin viestitti aikaisemmin, että voisi Nato-prosessin ulkopuolisissa neuvotteluissa keskustella Turkin kanssa F-16-hävittäjäkaluston uusimisesta.
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen kertoi IS:lle arvelevansa, että Erdogan ja Biden neuvottelivat tiistaina puhelimessa nimenomaan F-16-hävittäjistä.
Ennen Naton huippukokousta Erdogan oli ilmaissut haluavansa keskustella aiheesta Bidenin kanssa.
Vain päivä Turkin Nato-kannan muuttumisen jälkeen Bidenin hallinto esitti tukensa hävittäjien myymiselle Turkkiin.
Bidenin osuus Suomen, Ruotsin ja Turkin sovinnossa kiinnosti yhdysvaltalaismedioita. Toimittajat kysyivät presidentti Niinistöltä, voisiko hän selventää Bidenin roolia Nato-umpisolmun avautumisessa.
– Se on kysymys, johon en tiedä vastausta. Tiedän, että he keskustelivat. Olen kuullut, että heillä on lisäkeskusteluja täällä, Niinistö sanoi.
– En tiedä, mitä he keskustelivat keskenään. Koko ajan on ollut hyvin selvää, että Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Siitä olemme hyvin kiitollisia, presidentti jatkoi.
Venäjällä epäillään vahvasti sitä, että Yhdysvallat olisi pakottanut tavalla tai toisella Turkin muuttamaan mieltään.
– Joko Yhdysvallat onnistui painostamaan Turkkia ja pakotti Erdoganin suostumaan tällaisiin muotoiluihin, jotka auttavat häntä säilyttämään lyhyellä aikavälillä kasvonsa – tai sitten julkisuuteen annetun muistion lisäksi on olemassa vielä joitakin salaisia sopimuksia ja myönnytyksiä Washingtonin taholta, Expert.ru-sivuston toimittaja Sergei Manukov epäilee.
Manukovin mukaan arveluttavaa on se, ettei yksikään Turkin vaatimuksista liittyen kurdeihin, terroristeihin tai asetoimituksiin mennyt sellaisenaan läpi.