Merenpohjasta kairatut todisteet auttavat arvioimaan tulivuorenpurkauksen ja tsunamin uhkaa Santorinin turistisaarella
Kreikan Santorinissa asuu runsaat 15 000 ihmistä. Siellä käy pari miljoonaa turistia vuodessa. Heidän jalkojensa alla on syvälle mereen ulottuva tulivuori. Se ei ole kuollut vaan vain nukkuu.
Vulkanologit tietävät Santorinin tulivuoresta ja sen naapureista paljon, mutta siitä huolimatta niillä on edelleen salaisuuksia. Communications Earth & Environment -lehdessä julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa päästiin avaamaan niitä.
– Tunnistimme kymmenen kertaa niin paljon menneisyyden tulivuorenpurkauksia kuin vanhastaan on tiedetty – ja paikka on maailman tutkituimpia! kertoo Kalifornian Berkeleyn yliopiston geotieteiden professori Michael Manga.
Santorinia pidetään yhtenä Euroopan arvaamattomimmista tulivuorista. Viimeisin purkaus – vuonna 1950 – oli hillitty, eivätkä tutkijat oleta, että suuria purkauksia tapahtuisi lähitulevaisuudessa, mutta Santorini ja naapuritulivuori Kolombo eivät ole lakanneet olemasta aktiivisia.
Tulevaisuuden ennustaminen vaatii menneisyyden tuntemista, korostaa saksalaisen EOMAR Helmholtz -merentutkimuksen vulkanologi Steffen Kutterolf.
– Santorinin vanhojen purkausten mittaa ja merkitystä ei ole tiedetty. Kirjoitamme historiaa uusiksi, sanoo puolestaan Ateenan yliopiston merigeologi Paraskevi Nomikou tutkimuksen tuloksista Nature-lehden uutissivustolla.
Santorinin purkauksia on tätä ennen tutkittu kivinäytteistä, joita on saatu maan päältä ja merenpohjan ylimmistä metreistä. Osa historiasta piilee kuitenkin syvällä merenpohjan sedimenteissä, joihin ei ollut pääsyä ennen viime talven tutkimusmatkaa.
Merenpohjaan kairatuista 12 reiästä nostettiin tutkimusalukseen satojentuhansien vuosien taakse ulottuvia todisteita.
– Palasimme menneisyyteen, sanoo ranskalaisen Clermont Auvergnen yliopiston vulkanologi Timothy Druitt, tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.
Työ ei ollut helppoa: monet porausreiät romahtivat, kun hohkakivestä ja tuhkasta sekoittunut liete tukki laitteet. Se oli kuin superliimaa, tutkijat kuvailevat.
He saivat kuitenkin kylliksi kairasydämiä lukeakseen kiveksi iskostuneen vulkaanisen tuhkan kerroksista tarinan levottomasta menneisyydestä, myös jättiläismäisestä purkauksesta, josta on noin 520 000 vuotta.
Tutkimuksen mukaan purkaus oli yksi Välimeren alueen suurimmista ikinä – kuusi kertaa sen kokoinen kuin noin vuoden 1600 eaa. suurtuho, jonka arvioidaan olleen yksi kuoliniskuista Kreetan saaren mahtavalle minoalaiselle kulttuurille.
Kairauksissa löytyi näyttöä myös toisesta erittäin kiinnostavasta purkauksesta. Tutkijat vertaavat vuonna 726 tapahtuneen purkauksen voimaa St Helensin tapahtumiin vuonna 1980.
Kun Santorini purkautui vuonna 726, aikalaiset kirjoittivat meren kiehuvan. Huokoista hohkakiveä, jota usein syntyy vedenalaisissa tulivuorenpurkauksissa, kerrotaan kelluneen merellä satojen kilometrien päässä. Purkausta osattiin siis etsiä, mutta sen koko ja luonne olivat arvoitus.
Tuota purkausta on aina pidetty pahimpana mahdollisena vaihtoehtona sille, millainen Santorinin seuraava purkaus voisi olla. Tutkimus pahensi näkymää entisestään, sanoo Hampurin yliopiston merigeofyysikko Jonas Preine.
Purkauksesta merenpohjaan syntyneet kerrokset osoittautuivat murenevaisiksi. Tuleva purkaus voisi epävakauttaa niitä ja synnyttää vedenalaisia maanvyöryjä, jotka puolestaan voisivat johtaa tsunamiin, Preine kertoo.
Paniikkiin ei ole syytä, mutta Santorinin asukkaiden on syytä tietää, että he elävät aktiivisen tulivuoren päällä, sanoo puolestaan Paraskevi Nomikou, joka on syntynyt ja kasvanut Santorinissa.
Santorinin alle kerääntyy tälläkin hetkellä magmaa, sulaa kiveä, joka pintaan purkautuessaan muuttuu laavaksi. Sitä purskahteli pieninä virtoina ympäristön asumattomille saarille pitkin 1920–1940-lukuja.
Runsas vuosikymmen sitten Santorinissa säikäytti kuukauden kestänyt pienten maanjäristysten sarja, joka sai viranomaiset pohtimaan evakuointisuunnitelmaa.
Uusi tieto vedenalaisista purkauksista kääntänee tutkijoiden katseet entistä tarkemmin Kolomboon, jonne on Santorinosta matkaa vain seitsemän kilometriä. Vuoren kraatterin pohja on puoli kilometriä merenpinnan alapuolella mutta reunasta pintaan on matkaa vain parikymmentä metriä.
Kolombo purkautui viimeksi vuonna 1650. Myrkkykaasut tappoivat Santorinossa noin 70 ihmistä ja paljon eläimiä.
Nomokou on johtanut vuoden ajan projektia, jossa asennetaan geokemiallisia, seismisiä ja muita havaintolaitteita merenpohjaan Kolombon ympärille. Ensimmäisten havaintojen perusteella vuoressa on yli 300 aktiivista kanavaa, joista nousee hiilidioksidia veteen. Ympäristö on hyvin myrkyllinen, hän kertoo.
Yle Areenassa pääset historioitsija Bettany Hughesin seurassa matkalle Santoriniin, muinaiseen Theraan (Channel 5, Britannia, 2020)