Muutaman vuoden takaisen uhanalaisuusraportin mukaan 833 metsälajia eli yhdeksän prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry julkistivat tänään tiekartan metsien monimuotoisuuden lisäämiseksi. Puuta jalostavalla teollisuudella on ollut vuoden ajan käynnissä tutkimushanke luonnon monimuotoisuuden nykytilasta sekä sen tulevaisuuden mallinnuksesta.
Noin puolet Suomen lajeista on metsälajeja. Tuoreimman, 2019 julkistetun uhanalaisuusraportin mukaan 833 metsälajia arvioitiin uhanalaisiksi. Se on kokonaismäärästä yhdeksän prosenttia.
Raportin eli niin sanotun Punaisen kirjan mukaan uhanalaisten lajien määrä on kasvussa Suomessa.
Uhanalaisista metsälajeista lähes puolet elää lehtometsissä. Lehtojen osuus metsien pinta-alasta on kuitenkin vain alle kaksi prosenttia.
Lehtojen ohella paahde-elinympäristöissä elää pinta-alaan nähden suuri joukko eli noin 13 prosenttia uhanalaisista metsälajeista. Paahdeympäristöillä tarkoitetaan voimakkaalle auringonsäteilylle alttiita, yleensä hiekkapohjaisia, kasvillisuudeltaan avoimia tai aukkoisia elinympäristöjä.
Lehtipuita ja lahopuita lisää
Puuteollisuus lupaa toimia monimuotoisuuden edistämiseksi viidellä sektorilla.
Lehtipuun ja sekapuuston osuutta metsien uudistamisessa lisätään. Haavan ja raidan kaltaisia lehtipuita jätetään säästöpuiksi kaiken ikäisissä metsissä.
Lahopuuta on tarkoitus jättää metsiin entistä enemmän. Tekopökkelöiden määrää lisätään siellä, missä lahopuuta ei ole riittävästi. Lahopuu pitää yllä jopa rikkaampaa lajistoa kuin elävä puu. Muun muassa sammalet, sienet, hyönteiset ja hyönteisiä syövät eläimet hyötyvät lahopuusta.
Arvokkaat elinympäristöt turvataan metsälain sekä metsäsertifioinnin tarkoittamalla tavalla.
Lehdot saavat erityishuomiota. Erityisesti Etelä-Suomen lehdoissa puulajistoa kasvatetaan vähentämällä kuusia.
Luonnonhoidollisia metsänpolttoja ja kulotuksia aiotaan lisätä.