Mikko Alasaarelaa kiusattiin koulussa, ja hän kasvoi ”luonnehäiriöiseksi” – nyt hänet tuntevat miljoonat maailmalla

Mikko Alasaarelan, 49, kirjoituksia ovat lukeneet kymmenet miljoonat ihmiset maailmanlaajuisesti. Tekoäly- ja Tiktok-guru on sujuva ja selkokielinen ammattipuhuja, joka on esiintynyt tuhansien yleisöille maailman isoimmissa teknokonferensseissa.

Palkittu algoritmivaikuttamisen asiantuntija ja ”ajatusjohtaja”, jolla on 40 000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa. Tosimaailmassa Alasaarelan elämää varjostivat pitkään kouluaikojen rajut kokemukset. Seuraajia oli kotimatkalla koulusta.

Vantaan Tikkurilassa nykyään asuvan Alasaarelan ylimmän kerroksen asunnosta on näkymä Viertolan kouluun. Kun tieto koulusurmasta alkoi levitä medioissa, mielessä välähti heti kylmäävä ajatus.

– Mietin, että onkohan tämä joku koulukiusaamiseen liittyvä asia.

Epäilty tosiaan oli kertonut poliisille motiiviksi kiusaamisen. Poliisi on sittemmin sanonut, että kiusaaminen on ”subjektiivinen ja yksilöllinen kokemus” ja selvittävänsä edelleen laajalti tekoon johtaneita syitä.

Alasaarela kasvoi kymmenlapsisessa lestadiolaiskodissa. Hän ei itse ole uskonnollinen.

Vanhemmat olivat, mutta myös valistuneita ja fiksuja ihmisiä, väitelleitä tohtoreita, isä professori-yrittäjä, äiti reumalääkäri.

– Olin samaan aikaan muiden koululaisten mielestä lesta ja nipo, koska olin kympin oppilas. Murrosikäni tuli aika myöhään, ja olin aika pienikokoinen.

Kiusaaminen oli rajua.

– Puukkoa kurkulla, roikotettiin jaloista portaikon yläpäästä. Tumpattiin tupakkaa käteen. Ajettiin vasaralla takaa.

Alasaarela oli verbaalisesti lahjakas. Kun fyysistä voimaa ei ollut puolustautua kiusaajilta, hän oppi vastaamaan sanoilla. Terävä kieli ja kyky johdatella kiusaajia jäämään kiinni johti koston kierteisiin.

Vanhemmille Alasaarela salaili tilannettaan. Työ ja perhe veivät paljon vanhempien aikaa, eikä Alasaarela halunnut pettää luottamusta, kun oli saanut vapautta ja vastuuta vanhimpana lapsena.

Vuonna 1991 Alasaarela muutti 16-vuotiaana yksin asumaan Ouluun, jossa hän kävi lukion. Sielläkin Alasaarela kertoo kohdanneensa nimittelyä maalta muuttaneena.

– Se jatkui jossain määrin myös Turun kauppakorkeakoulussa, jossa aloitin opiskelut.

Villi opiskelijaelämä jäi väliin, mutta Alasaarela valmistui runsaassa kahdessa vuodessa.

Alasaarela kertoo, että oli oppinut puolustautumaan kiusaajia vastaan kehittämällä suojaavia käytösmalleja. Ne jäivät päälle. Alasaarela ei itse huomannut, kun pääsi vuonna 2000 vain 22-vuotiaana töihin Nokiaan, silloiseen matkapuhelinjättiin, vaativaan pestiin laskemaan jopa satojen miljoonien eurojen verkkokauppatarjousten hinnoittelua.

Alasaarela menestyi töissään, mutta sanoo olleensa myös röyhkeä ja mustavalkoinen persoona, ottaneensa isoja riskejä ja haastaneensa johtoa. Alasaarela itse pani kulmikkuutensa nuoruuden ja kunnianhimon piikkiin.

Iso käännekohta oli tutustuminen yhdysvaltalaiseen William Pauliniin, joka auttoi suomalaisia yrityksiä Amerikan markkinoille ja josta tuli Alasaarelan mentori ja ystävä.

– Hänen kanssaan juttelimme ihan kaikesta.

Paulin oli ensimmäinen ihminen, joka kertoi Alasaarelalle, että tälle oli kehittynyt ”luonnevika”.

– En tajunnut sitä aiemmin. Puhuin kaikkien päälle. Tapani viestiä oli defensiivinen ja provokatiivinen. Käytin intellektuellilta kuulostavaa kieltä, brassailin sivistyssanoilla, joita vastapuoli ei ymmärtänyt.

– Olin tosi polarisoiva [mielipiteitä jakava] persoona.

Alasaarela oli tavannut mentorinsa kansainvälisessä startup-ohjelmassa. Paulin piikitteli suomalaisnuorukaista, joka oli suuna päänä tilaisuudessa, jossa muut suomalaiset olivat hiljaisia. Miesten kemiat kohtasivat.

– Hän antoi minulle rehellistä palautetta ja peilasi omiakin virheitään keskusteluiden kautta.

Miehet alkoivat valmistella ja analysoida yhdessä liiketapaamisia Alasaarelan vastaperustaman yrityksen asiakkaiden kanssa. Tapaamisissa Paulin havainnoi mentoroitavaansa.

– Hän saattoi taputella pöytää tai rapsutella korvaa, kun aloin mennä väärään suuntaan keskustelussa.

Jokin sosiaalisissa tilanteissa saattoi nostattaa pintaan puolustusreaktioita, joille ei ollut enää tarvetta. Kun mentori näytti merkkiä, Alasaarela tajusi sulkea suunsa ja Paulin jatkoa puhetta.

Koulukiusattujen itsetunto on usein murtunut. Alasaarela ei tätä puolta itsestään tunnista, sillä hän kuvaa itsetuntonsa olleen aina hyvä. Hän ajatteli, että lähtökohtaisesti kaikki ovat häntä vastaan, joten kaikki muut pitää voittaa.

– Ei sekään tietysti ollut tervettä. Oli onni, että satuin löytämään vanhempia ja kokeneempia ihmisiä, jotka näyttivät vikani. Niistä olisi myöhemmin seurannut isoja ongelmia elämässäni.

1990-luvun lopulla Alasaarela perusti ensimmäisen yrityksensä. Niitä syntyi sittemmin seitsemän. Elettiin dotcom-buumin aikaa, it-hypen, helpon rahan aikaa. Alasaarelallekin käytännössä ojennettiin tarjottimella sijoittajarahaa.

2000-luvun puolivälissä hän lähti mukaan, kun mobiilipelit valtasivat kännykkä- ja pelimarkkinat. Vuonna 2007 hän oli mukana ensimmäisessä yrityskaupassa, kun Gamelion myytiin BLStream-ohjelmistoyritykselle.

– Olimme studiona ehkä isompikin kuin Rovio.

Kun Alasaarela muutti perheineen Piilaaksoon vuonna 2007, siellä kuohui, kun sosiaalisten medioiden alustat alkoivat lyödä isosti läpi. Voi pohtia, oliko lapsuuden kiusaamisella ja ulkopuolisuudella jokin yhteys siihen, että Alasaarela lähti juuri sosiaalisten sovellusten vallankumoukseen.

Tai sitten hän oli vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tässä kohden tarinaa sallittakoon pieni namedroppailu.

– Olin onnekas, kun pääsin hengailemaan kiinnostavien ihmisten ja alan yrittäjien kanssa. Keskustelin yrittämisestä [Facebookin] Mark Zuckerbergin kanssa ja Mark Pincuksen [Zynga] kanssa. Michael Arringtonin [TechCrunch] kanssa pelasimme Arcade-pelejä Palo Altossa.

Vuonna 2011 pelimaailmassa näkyi iso käänne, kun ostettavien pelien tilalle rynnivät ladattavat, ”addiktiolla rahastavat tilauspohjaiset pelit”, Alasaarela kuvaa.

– Tajusin, että ainoa asia millä on enää merkitystä, oli rakentaa erilaisia addiktoivia mekanismeja ihmisten koukuttamiseen

Ei ollut enää mitään pedagogista, myönteistä tavoitetta, kuten silloin kun Alasaarela teki Disneyn kanssa opetuspelejä tai laihdutuspelejä Endemolin kanssa.

– Addiktoivat algoritmit alkoivat hallita koko alaa, ja lopulta en voinut olla enää osa sitä. Halusin alkaa tehdä algoritmeja jotka tekevät yleistä hyvää, eivät vain kerää massia käyttäjiltä.

Alasaarela on puhunut kansainvälisissä it-konferensseissa algoritmeista.

– Koskaan ei ole ollut niin helppoa kuin nyt saada miljoonat ihmiset näkemään ajatuksesi. Tätä supervoimaa ei osata käyttää oikein.

– Ilmiöiden ja asioiden skaalautuminen menee usein huonoon suuntaan, ja lopputuloksena meillä maailman näkyvimmät ihmiset ovat niitä kaikkein polarisoivimpia, elonmuskeja ja donaldtrumpeja.

Alasaarela sanoo varoitelleensa Tiktokista jo kauan ennen kuin aihe on levinnyt Euroopan unionin tasoiseksi keskusteluksi kiinalaissovelluksen vaaroista.

Kiina itse on kieltänyt Tiktokin käytön ja tarjoaa nuorille vastaavaa Douyinia, jonka on uutisoitu olevan Tiktokin terveellisempi, vähemmän koukuttava versio.

Alasaarela muistuttaa, että Tiktokin sisältöä valvoo kiinalainen sensuurikoneisto. Kiinalaishallintoa ei haittaa, jos Tiktokissa leviää harmillista ja haitallista sisältöä, poliittista vaikuttamista, yleistä sekoittamista ja sekasortoa.

Kaikkiaan sosiaalinen media on kaikkiaan muuttunut epäsosiaaliseksi, Alasaarela sanoo. Alun perin sosiaaliset alustat olivat kaveriverkkoja, joihin liityttiin kutsujen kautta. Tästä on siirrytty eri vaiheiden kautta uusimpaan, jota määrittää ”algoritminen generaatio”.

–  Vaikuttajienkaan seuraaminen ei enää ole merkittävää vaan keskiössä on algoritminen ”for you”-, ”sinulle”-feedi. Ei ole mitään väliä, keitä seuraat vaan sisältöä tulvii sen perusteella, mikä maksimaalisesti koukuttaa seuraamaan sovellusta.

– Kun Tiktok löi läpi, muut alkoivat seurata ja nyt ”for you” -toiminto leviää kulovalkeana. Kun algoritmi on voittamassa, kaikki merkityksellinen ihmissuhteiden rakentaminen loppuu. Sinulle näkyy tekoälyllä räätälöityä sisältöä ihmisiltä, joita et tunne.

Instagramissa noin puolet sisällöstä tulee algoritmin suosituksesta, Facebookissa vähemmän. Twitterissä ja Threadsissa algoritmi hallitsee täysin.

Murroksella on yhtymäkohtansa kouluihin ja lasten hyvinvointiin. Alasaarela on vakuuttunut tutkimusnäytöstä, joka linkittää liiallisen kännykänkäytön lasten psyykkisiin, kognitiivisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

”

Kun näin sen, kaikki muistot kiusaamisesta ja raivo nousi pintaan. Olin aivan palasina.

Teknoyhtiöt itsekin ovat tehneet kyseenalaisiakin testejä, joissa havaittiin surullisen ja iloisen some-sisällön vaikutus ihmisten mielialaan. On tehty testejä siitä, miten heikon itsetunnon teini saadaan tekemään ostopäätöksiä.

Alasaarela viittaa huomiota herättäneeseen yhdysvaltalaiskirjaan The Anxious Generation (Ahdistunut sukupolvi), jossa tutkija Jonathan Haidt lataa hälyttävää tutkimustietoa puhelinten vaurioittavasta vaikutuksen lasten elämään.

Hetkeksi vielä 2010-luvulle. Kun peli- ja somealustojen logiikka alkoi tympiä Alasaarelaa, hän ajoi bisneksensä alas ja muutti perheineen takaisin Berliiniin. Oma uusi bisnes alkoi muodostua niin kutsutun positiivisen algoritmivaikuttamisen parissa.

Tällä hetkellä Alasaarela rakentaa Equel-alustaansa, joka ainakin alkuvaiheessa on ammatillinen, sivujensa mukaan ”yhteisösovellus, joka on suunnattu yrittäjille ja ammattilaisille” ja jossa voi rakentaa ”suhteita ilman some-kuplia tai kielimuureja” WhatsApp-tyyppisissä ryhmäkeskusteluissa.

– Toivottavasti saamme jonkin isomman kumppanuuden ja järkevän rahoituskuvion isompaan julkaisuun ja eteenpäin viemiseen. Olisi siistiä rakentaa eurooppalaistaustainen terve some.

Berliinissä vanhat möröt astuivat yllättäen jälleen Alasaarelan elämään. Elettiin vuotta 2006. Alasaaren lapsi kävi kansainvälistä Nelson Mandela -koulua Wilmersdorfissa.

Eräänä päivänä lapsi tuli kotiin itkien, kengänjälki selässä.

– Kun näin sen, kaikki muistot kiusaamisesta ja raivo nousi pintaan. Olin aivan palasina.

Alasaarela kytkeytyi jälleen hyökkäysmoodiin – tällä kertaa aiheesta.

– Ajattelin, että tulen olemaan lohikäärme ja hyökkään kaikkien niiden kimppuun, jotka uhkaavat lapseni turvallisuutta. En missään tapauksessa suostu minkäänlaiseen hyssyttelyyn, hän muistelee ajatelleensa.

– Marssin koulun rehtorin puheille, ja kerroin tapauksesta. Sanoin, että tiedän kuka sen teki ja että en tule suostumaan mihinkään muuhun kuin täydelliseen nollatoleranssiin. Tuon mukaan tarvittaessa juristit, kaikki.

Alasaarela kertoo tapauksesta lapsensa luvalla.

Viesti näytti menneen perille, ja koulussa järjestettiin välittömästi koulukiusaamisen vastainen tilaisuus. Alasaarela otti yhteyttä myös vanhempainneuvostoon ja kiusaajan äitiin.

– Kerroin hänelle, että olen itse koulukiusattu ja kokenut kaikki ne kauhut. Ja että tiedän, että on ikävää lapsellesikin, jos kiusaaminen jää päälle.

Alasaarela vaati äitiä järjestämään pojalle keskustelun, jossa varmistaa, ettei vastaavaa tapahdu enää missään eikä koskaan. Jos toistuu, Alasaarela painotti tekevänsä kaikkensa, että lapsi siirretään pois koulusta.

– Kiusaaminen loppui siihen. Muutama kuukausi myöhemmin poika tuli meille kylään, ja lapset pelasivat yhdessä.

Lue lisää: Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen: Koulukiusaaminen ei käy selitykseksi Viertolan tragedialle

Lue lisää: Asiantuntijat neuvovat: Näitä keinoja kannattaa harkita lasten puhelimiin

Lue lisää: Ulla Appelsinin kommentti: Hyvä koulukiusattu, luethan tämän