Miksi Iran ja Israel ovat nyt suursodan partaalla? Asiantuntijan vastaukset viiteen kysymykseen

Tässä jutussa kerromme, miksi Israelin ja Iranin vihanpito voi muuttua pahimmillaan suursodaksi Lähi-idässä.

Kriisin taustalla on Lähi-idän vanha kiista palestiinalaisten asemasta. Siinä Iran tukee kaikkia Israelin vihollisia.

Koska Iran iski nyt ensimmäistä kertaa Israeliin.

Iranin isku on suuri uutinen siksi, että Iran ei ole koskaan aikaisemmin suoraan hyökännyt Israelin maaperälle, sanoo suomalainen Lähi-idän tutkija.

– Tällaista iskua on pelätty pitkään nimenomaan siksi, että se voi aiheuttaa Lähi-idän konfliktien eskaloitumisen, sanoo Susanne Dahlgren, joka johtaa Suomen Lähi-idän instituuttia Beirutissa. Yle haastatteli häntä puhelimitse.

Käytännössä eskaloituminen tarkoittaisi suurempaa sotaa.

Iranin ja Israelin ohjukset ja ilmavoimat voisivat aiheuttaa suurta tuhoa. Lisäksi Israelilla on ydinaseita, ja myös Iran pystyisi todennäköisesti valmistamaan niitä nopeasti.

Iran pitää Israelia pahimpana vihollisenaan eikä hyväksy Israelin valtiota. Siksi Iran tukee Israelin vastustajia eri puolilla Lähi-itää.

Iranilla ja Israelilla ei ole diplomaattisia eikä kauppasuhteita. Tärkeimpänä syynä välirikkoon Iran pitää Israelin ja palestiinalaisten välistä konfliktia.

– Iran on vahvasti palestiinalaisten puolella, ja sitä kautta pitää Israelia miehittäjävaltiona, joka sortaa palestiinalaisia ja estää palestiinalaisten kansallisten oikeuksien toteutumisen, Dahlgren sanoo.

Tämän poliittisen riidan lisäksi Iranissa on vahvaa juutalaisvastaisuutta, vaikka maassa on myös pieni juutalainen vähemmistö.

– Valitettavasti Lähi-idässä esiintyy juutalaisvastaisuutta. Välillä myös kannattajien parissa menee sekaisin, että inhotaanko Israelin politiikkaa vai inhotaanko sitä, että se on juutalaisvaltio, Dahlgren sanoo.

Israelissa Iran nähdään vihollisena, koska Iran tukee Israelin kaikkein väkivaltaisimpia vastustajia: Hizbollahia Libanonissa, Hamasia Gazassa ja hutheja Jemenissä. Kaikki ne taistelevat voimakeinoin Israelia vastaan.

Lähi-idän muut maat eivät halua konfliktin osapuoleksi. Ne yrittävät estää ilmatilansa käyttämisen hyökkäyksiin.

Iran on jo vuosikymmeniä tukenut palestiinalaisalueella vaikuttavaa Hamasia sekä Etelä-Libanonia hallitsevaa Hizbollahia. Tähän asti Iran on käyttänyt näitä järjestöjä välikappaleenaan iskuissa Israelia vastaan.

Äärijärjestö Hizbollah ja terroristijärjestö Hamas sekä Pohjois-Jemeniä hallitsevat huthit ovat automaattisesti Iranin puolella, koska Iran antaa niille aseapua.

Monet alueen maat ovat joutuneet puolestaan ikävään välikäteen.

– Esimerkiksi Jordania on hyvin vankasti Israelin vastainen valtio, mutta pyrki kuitenkin torjumaan Iranin ohjuksia, Dahlgren huomauttaa.

Hänen mukaansa Jordania ei silti ole siirtynyt Israelin leiriin. Muiden kahakoidessa tärkeintä on valvoa oman maan etua.

– Jordania ja muut maat joutuvat katsomaan mitä näistä ohjuksista voisi olla seurauksena heidän omalle maaperälleen ja väestölleen, Dahlgren sanoo.

Siksi moni maa on sulkenut ilmatilansa.

Huhtikuun alussa Israelin isku surmasi Iranin asevoimien merkittäviä johtajia Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Iran vakuutti kostavansa iskun.

Israel ei ole tunnustanut iskua, mutta Dahlgrenin mielestä tekijästä ei ole epäselvyyttä.

– Ilmiselvästi Israel iski ohjuksella, jonka seurauksena kaksi korkea-arvoista Iranin vallankumouskaartin upseeria tapettiin, Dahlgren sanoo.

Dahlgrenin mukaan koston kierre oli sen takia valmis.

– Oli ilmiselvää, että isku lähetystön alueelle on kansainvälisen oikeuden vastaista, ja isku toisen valtion alueelle olisi selkeä riski, Dahlgren sanoo.

Esimerkiksi Yhdysvallat piti Iranin vastaiskua todennäköisenä ja yritti sen takia liennyttää tilannetta.

Syvempi koston kierre olisi tuhoisaa koko Lähi-idän mutta myös maailmantalouden kannalta.

Dahlgrenin mukaan kukaan ei halua laajempaa sotaa – ei Iran, ei Israel, eivätkä varsinkaan palestiinalaiset.

– Eikä Yhdysvalloilla ja muilla länsimailla ole mitään halua sen kaltaiseen sotaan. Se vaikuttaisi myös Eurooppaan. Kansainvälinen laivaliikenne tulisi kärsimään vielä pahemmin kuin mitä se kärsii tällä hetkellä, ja öljyn hinta nousisi, Dahlgren muistuttaa.

Sodalla olisi muitakin seurauksia Euroopalle. Se kääntäisi Yhdysvaltain huomiota entisestään Euroopasta Lähi-itään.

– Ukrainan sodan saattaminen länsivalloille hyväksyttävään loppuun vaikeutuisi selvästi, Dahlgren sanoo.

Paljon riippuu siitä, miten Yhdysvallat painostaa Israelia malttiin.

– Yhdysvallat on se, joka pystyy tässä nyt hyvin pitkälti estämään sen, että Israel ei ryhdy kostoiskuun, Dahlgren sanoo.

Israelilla on kuitenkin myös omia syitä keskittyä Gazan sotaan eikä aloittaa toista sotaa.

– Israelin ensisijainen tavoite on Hamasin tuhoamisen yrittäminen ja toiseksi panttivankien vapauttaminen. Sotavoiman keskittäminen muualle on riski näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kolmantena riskinä on, että Israelin välit Bidenin hallintoon katkeaisivat, Dahlgren sanoo.