Ministeri Kurvinen ei usko EU:n miljardilaskuun metsänielujen romahtamisesta, Ilmastopaneelin Ollikainen: ”Mikään ei säästä meitä siltä laskulta”
Metsiä ja maankäyttöä koskeva ilmastosuunnitelma pitäisi laittaa kokonaan uusiksi, vaativat Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Ilmastopaneeli.
Ilmastopaneeli on hallituksen nimittämä asiantuntijaelin, joka antaa politiikkaa koskevia suosituksia.
Syy vaatimuksiin on toissa viikolla kuultu uutinen, että koko maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa.
Se tarkoittaa, että Suomen metsien muodostama hiilinielu ei enää riitä imemään turvepelloista ja metsäkadosta eli muun muassa pellonraivauksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä.
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman kuvaa lukua shokiksi. Hän sanoo, että keinot, jotka loppusuoralle ehtineeseen ilmastosuunnitelmaan on ehditty kirjata, eivät enää päde.
– Siltä suunnitelmalta putosi pohja kokonaan pois, Schulman sanoo.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on työstetty pitkään. Se on yksi hallituksen kolmesta suunnitelmasta, joiden myötä Suomen on määrä olla hiilineutraali vuonna 2035.
Muut kaksi ovat muun muassa liikenteen ja maatalouden päästöjä koskeva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä ilmasto- ja energiastrategia, jossa linjataan erityisesti teollisuuden päästöistä.
Kaikista kolmesta suunnitelmasta on tarkoitus äänestää eduskunnassa vielä ennen kesätaukoa.
Tilastokeskus julkaisi nieluluvut kasvihuonekaasuinventaariossaan vasta sen jälkeen, kun maankäyttösektorin suunnitelma oli jo palannut lausuntokierrokselta.
Tuoreen tilaston mukaan metsänielu kattoi viime vuonna vain kuusi miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Kun turvepeltojen ja metsäkadon päästöt lisätään mukaan, koko sektori kääntyi jopa kahden miljoonan tonnin päästöläheeksi.
Tähän saakka se on toiminut nieluna eli toisin sanoen poistanut päästöjä ilmakehästä.
Luku kohahdutti tuoreeltaan, sillä hallituksen hiilineutraalisuustavoite on rakennettu siten, että nettonielu imisi Suomen reilusta 50 miljoonan tonnin kokonaispäästöistä yhteensä 21 miljoonaa tonnia.
Myös EU velvoittaa Suomea noin 21 miljoonan tonnin suuruiseen hiilinieluun vuosina 2021–25. Tavoite on viiden vuoden yhteenlaskettu summa, joka tarkastetaan vuonna 2027. Sen jälkeen tavoite putoaa, mutta on yhä 17,8 miljoonaa tonnia.
– Uusi ilmastosuunnitelma ei vastaa enää nykytilanteeseen ollenkaan. Kaikki pitäisi miettiä uudestaan, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo.
Ollikaisen mukaan tuore suunnitelma on tehty oletukselle, että metsien nielu olisi valmiiksi 17 miljoonan tonnin kokoinen, ja sitä pitäisi kuroa vain kolme miljoonaa tonnia hiilineutraalisuustavoitteen vaatimaan 21 miljoonaan tonniin saakka.
Hallitus asetti kolmen miljoonan tonnin ilmastotavoitteen maanäyttösektorille kaksi vuotta sitten.
Metsähakkuiden kannattavuutta pitäisi vähentää
Lausuntokierrokselta hiljattain palanneesta suunnitelmasta löytyy toistaiseksi keinoja, joilla lisätään metsien kasvua tuhkalannoituksella sekä metsitystukea jatkamalla. Myös turvepeltojen päästöjä vähennetään.
Osa lausunnon antaneista arvosteli suunnitelmaa jo aiemmin siitä, että sen arviot metsänieluista ovat liian epävarmoja.
Leif Schulman sanoo, että suositusten ja tukien lisäksi nyt pitäisi ottaa käyttöön taloudelliset ohjauskeinot.
Niitä on jo käytetty päästöjen vähentämiseen käytännössä kaikilla muilla sektoreilla. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt laskevat parhaillaan tehokkaasti päästökaupan takia.
Vain metsäsektoria ei toistaiseksi säädellä kustannusten kautta, Schulman sanoo.
Tuoreen nieluromahduksen taustalla ovat yhtäältä mittavat hakkuut. Viime vuonna hakattiin noin 75 miljoonaa kuutiota puuta, joka on lähellä 2000-luvun ennätystä.
Suurempi syy romahdukseen on metsien kasvun kääntyminen laskuun. Siitä saatiin ensimmäiset tiedot jo vuoden lopulla.
Schulmanin mielestä metsäteollisuuden hakkuiden määrää pitäisi alkaa säännellä.
– Metsäsektori on tarkka siitä, että hakkuita ei voi säännellä, koska ne toimivat markkinoiden ja puun kysynnän mukaan. Meillä pitäisi kuitenkin olla rohkeutta ajatella laatikon ulkopuolelle. Sääntelyllä voidaan vaikuttaa siihen, miten kannattavaa hakkaaminen on.
Schulman ehdottaa hiilitukijärjestelmää, jossa hiilen sitomisesta maksettaisiin metsänomistajalle. Metsäkato eli esimerkiksi pellonraivaus pitäisi tehdä luvanvaraiseksi tai maksulliseksi.
Jälkimmäinen keino olikin mukana ilmastosuunnitelman valmisteluvaiheessa, mutta se ei päätynyt lopulliseen versioon.
Lakiin takaisin rajat sille, minkä ikäisenä metsää saa hakata
Markku Ollikainen sanoo, että myös Ilmastopaneeli laskee parhaillaan hiilitukijärjestelmän vaikutusta nieluun.
– Jos hiilensidonnasta maksetaan, silloin kannattaa kasvattaa metsä vähän vanhemmaksi. Sitä kautta kiertoaika pitenee, ja puu kasvaa vanhemmaksi.
Luonnonvarakeskus (Luke) on jo arvioinut, että metsien kasvun notkahdus saattaa johtua metsien hakkaamisesta liian nuorena.
Metsälaissa oli vuoteen 2014 saakka läpimittarajat, jotka määräsivät siitä, minkä ikäisenä metsän saa hakata. Ollikainen sanoo, että kertaalleen poistetut rajat voitaisiin palauttaa.
Hänen mukaansa suometisen hakkuita pitäisi muuttaa jatkuvan kasvatuksen suuntaan ja välttää avohakkuita ja kunnostusojituksia.
Sekä Schulman että Ollikainen painottavat, että toimet ovat välttämättömiä paitsi ilmaston myös kansantalouden kannalta.
– Jos emme saa nieluja nousuun, siitä tulee varsin mittava lasku, joka sitten lankeaa veronmaksajille, Schulman sanoo.
EU:n nieluvaatimus on sitova. Jos siihen ei päästä, Suomen pitää korvata vaje muilla tavoin.
– Meillä on jo käynnissä EU:n ensimmäinen velvoitekausi, ja maankäyttösektori on laskennallisesti päästölähde. Joudumme hankkimaan nieluoikeuksia toisista maista tai vähentämään taakanjakosektorin päästöjä. Ne maksut ovat todella suuria, Ollikainen sanoo.
Ministeri Antti Kurvinen: Ei äkkikäännöksiä
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoo, ettei aio palauttaa suunnitelmaa enää valmisteluun uusista, nielun romahtamisesta kertovista luvuista huolimatta.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on valmisteltu Kurvisen johtaman maa- ja metsätalousministeriön johdolla.
Hän sanoo, että uusi valmistelu tarkoittaisi todennäköisesti, ettei suunnitelma ehtisi valmistua enää tällä hallituskaudella.
– En pidä sitä tarpeellisena, ei äkkikäännöksiä. Meillä on jo kasassa kolme miljoonaa tonnia nielun vahvistamista. Ei se ilmastosuunnitelma mikään höpöpaperi ole, hän sanoo.
Hallitus aikoo kuitenkin kuulla Ilmastopaneelia ja Lukea uusista luvuista ennen kuin ilmastosuunnitelma viimeistellään ja viedään eduskunnan päätettäväksi. Kuuleminen järjestetään Ylen tietojen mukaan ensi viikolla.
Tämä on täysin ennenaikaista spekulointia. Ei pidä hirttäytyä hakkuumäärään ja miljardilaskuun. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.)
Kurvinen sanoo suhtautuvansa metsänielun romahtamiseen vakavasti, mutta sanoo, että kyseessä on Tilastokeskuksen ennakkotieto, joka tarkentuu myöhemmin.
– Pitää muistaa, että tämä ei ole lopullinen arvio. Minun mielestäni asiaa täytyy selvittää lisää.
Kurvinen uskoo, että lisäselvityksiin voi mennä kuukausia, jopa vuosia. Hänen mukaansa Luke laskee parhaillaan, onko metsien kasvun alenemisessa kyse hetkellisestä muutoksesta vai pysyvästä trendistä.
Luke on tosin jo arvioinut, että syynä voi olla metsien hakkaaminen liian nuorena.
Ministeri ”avoimen kiinnostunut” hiilensidonnan tukemisesta
Ministeri sanoo, että metsien käyttöä on voitava jatkaa, jotta hiilineutraalisuustavoitteeseen päästään. Hän viittaa muun muassa metsistä saatavaan uusiutuvaan energiaan.
– Pelkkä hakkuiden ympärillä pyöriminen ja keskustelu siitä, pitääkö niitä vähentää, vie harhaan. Haluan viedä keskustelua hiilensidontaan ja siihen, miten metsä kasvaa ja millainen maaperä on.
Kurvisen mukaan toimiin ryhdytään, kun esimerkiksi tuhkalannoitusta metsissä lisätään. Hän sanoo kuitenkin suhtautuvansa “avoimen kiinnostuneena” myös hiilitukijärjestelmiin.
– Se olisi maanomistajille yksi vaihtoehto harjoittaa elinkeinoa. Olen valmis tutkailemaan niitä.
Kasvun vahvistamiseen liittyvät toimet vaikuttavat nielun kokoon esimerkiksi hakkuumäärää hitaammin. Millainen lasku Suomelle tulee, kun nieulu on nyt liian pieni EU-tavoitteisiin nähden?
– Tämä on täysin ennenaikaista spekulointia. Ei pidä hirttäytyä hakkuumäärään ja miljardilaskuun. Sellaista ei ole näköpiirissä tässä vaiheessa, Kurvinen sanoo.
Ilmastopaneeli: ”Omilla hakkuilla aiheutettu ongelma”
Markku Ollikainen ei vahvista Kurvisen arviota siitä, ettei laskua välttämättä olisi tiedossa. Hänen mukaansa EU:n velvoitekauden säännöt on jo sovittu, eikä niihin odoteta muutoksia.
– Mikään ei säästä meitä siltä laskulta. Sellainen on tulossa, mutta sitä voidaan pientää, jos heti ryhdytään toimiin, hän sanoo.
Ollikaisen mukaan on totta, että Tilastokokeskuksen ennakkotietoihin voi tulla tarkennuksia myöhemmin ja luvut joiltain osin muuttua. Tällä kertaa sillä ei kuitenkaan ole merkitystä.
– Tässä on niin iso muutos kysessä, että nämä luvut on ehdottomasti syytä ottaa erityisen vakavasti.
Ensimmäiset toimet nielujen vahvistamiseksi pitäisi toteuttaa jo ensi syksynä.
Ilmastopaneeli ei vaadi mitään uutta asiakirjaa ilmastosuunnitelmasta. Sen sijaan pitäisi tehdä nielujen pelastusohjelma, jossa etsittäisiin nopeasti lisää keinoja mahdollisimman pian.
– Tämä on omilla hakkuilla aiheutettu ongelma, ei mikään ulkoisten olosuhteiden muutos.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 11.6. klo 23 saakka.
Lue lisää: