Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_aa245ca945d70c3900264af21dd89b14, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Ministeriön selvitys suosittelee valkohäntäpeurojen voimakasta metsästämistä ja ruokinnan lopettamista – Uutisalue

Ministeriön selvitys suosittelee valkohäntäpeurojen voimakasta metsästämistä ja ruokinnan lopettamista

Kasvanutta valkohäntäpeurakantaa pitää karsia metsästämällä lähivuodet.

Esa Härmälän ja Lauri Kontron maa- ja metsätalousministeriölle laatimassa selvityksessä ei anneta kannalle tavoitelukua, mutta varsinkin tiheentymäalueilla eli ”hot spoteissa” peuroja pitää metsästää runsaasti.

– Peurojen kanssa opitaan elämään sillä tavalla, että kanta pidetään tasolla, joka on suunnilleen kaikkien ihmisten hyväksyttävissä. Kaikilla ihmisillä tarkoitan omakotiasujia, kylien asukkaita, viljelijöitä, metsänomistajia, metsästäjiä, luontoharrastajia. Pitää hankkia tasapaino näiden välillä, Härmälä sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tuoreimman, liki vuoden vanhan laskelman mukaan Suomessa on 109 000 valkohäntäpeuraa. Talven 2021–22 metsästyskaudella niitä kaadettiin 74 000, jolloin kanta hieman pieneni.

Helmikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella jäätiin viimevuotisista ennätysluvuista jälkeen, kaatoja tuli 66 938. Luken uusi kanta-arvio valmistuu maaliskuussa.

Esa Härmälä ja Lauri Kontro seisovat tammen edessä ulkona.

Maa- ja metsätalousministeriön valkohäntäpeuraselvityksen tekivät Esa Härmälä (vas.) ja Lauri Kontro. Kuva: Patrik Molander / Yle

Ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Suomeen 1930-luvulla. Kannat lähtivät pian ripeään kasvuun, ja viime aikojen muutokset luonnossa ovat vahvistaneet kantaa entisestään.

– Suurin syy on ilmastonmuutos. Se suosii pieniä hirvieläimiä ja myös villisikaa, joka on tulossa Suomeen. Etelä-Suomessa on nykyisin hyvin vähän lunta. Peuran levinnäisyys on sidoksissa siihen, missä syvän lumen raja menee, Kontro sanoo.

Peurat voivat hyvin myös runsaan ruokinnan vuoksi. Selvitysmiehet suosittelevatkin, että ylläpitoruokinnasta luovuttaisiin. Houkutteluruokintaa pitää puolestaan jatkaa, koska se mahdollistaa tehokkaan metsästyksen.

Janakkalassa kumina maistuu peuroille

Samuel Jussilan tilalla Janakkalassa valkohäntäpeura on jokapäiväinen vieras.

– Viimeiset viisi vuotta kanta on kasvanut merkittävästi. Pelloilla erikoiskasvit kärsivät eniten, Jussila kertoo.

Samuel Jussila katsoo kameraan talvimaisemassa.

Samuel Jussila on sukutilan 11. isäntä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Valkohäntäpeuroille ovat maistuneet erityisesti kumina ja herne. Jussila laskee vuotuisten tappioiden olevan yli 10 000 euroa.

– Metsästystä pitäisi lisätä. Jollakin tavalla metsästäjiä pitäisi saada motivoituneemmaksi siihen, että kantaa myös laskettaisiin. Ymmärrän sen kääntöpuolen eli metsästäjiä voi kiinnostaa myös kannan lisääminen. Maanomistaja-metsästäjät pitäisi saada aktivoitua, Jussila sanoo.

Isäntä kertoo tarttuneensa itsekin kivääriin, ”pakon sanelemana”. Tärkeimpänä muutoksena Jussila toivoisi, että alle 500 hehtaarin sirpalealueilla voisi metsästää. Hän toivoo myös poikkeuslupakäytännön helpottamista.

Kuminapelto Janakkalassa kevään alkaessa.

Samuel Jussilan kuminapelto kevään korvalla ennen peurojen käyntiä… Kuva: Samuel Jussila
Kuminapelto Janakkalassa peurojen käynnin jälkeen.

…ja sen jälkeen. Kuva: Samuel Jussila

Sitä saattaa olla luvassa. Selvitysmiehet esittävät, että vahinkoperusteisia, rajoitettuja poikkeuslupia myönnettäisiin erikoiskasviviljelmille, vilja- ja nurmipelloille ja asuntoalueille sekä saaristoon ilman pinta-alarajoitusta.

Myös vahinkoja edeltävää suojametsästystä tulisi harkita. Se voisi vaatia lain muuttamista.

Kolareiden määrä kasvanut

Runsastuneet kannat ovat lisänneet myös valkohäntäpeurakolareiden määrää. Viime vuonna niitä sattui noin 6 300. Myös metsäkauriiden kannat ovat kasvaneet ja samalla niiden aiheuttamat kolarit.

Selvityksessä esitetäänkin, että vilkasliikenteisten teiden varrella sijaitsevilla suojelualueilla kannanhoidollinen peuranmetsästys sallittaisiin. Tällainen alue on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kehä III:n kupeessa sijaitseva Sipoonkorven kansallispuisto.

Muitakin varotoimia pitää jatkaa, mutta selvitysmiehet Härmälä ja Kontro peräävät myös autoilijoilta asenteen muuttumista.

– Valtaosa peurakolareista tapahtuu marraskuussa tunti-pari auringonlaskun jälkeen. Silloin pitää olla erityisen varovainen, Härmälä muistuttaa.

Peuranlihaa on nykyään tarjolla enemmän kuin poroa. Se ei kuitenkaan liiku kovin hyvin metsästysseuroista kauppojen hyllyille.

– Tätä ketjua täytyy kehittää. Peura olisi valtavan hieno lisä suomalaiseen ruokapöytään, jopa gourmet-aterioiksi, Kontro hehkuttaa.

Katso Yle Areenasta: Valkohäntäpeura saattaa juosta jopa 40 kilometrin tuntivauhtia, ja painoa voi olla jopa sata kiloa. Suurin osa liikenteessa sattuvista riistaonnettomuuksista tapahtuu Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Katso videolta, miten nopeasti peura vain vilahtaa moottoripyörän edestä.

Source Link yle.fi