Mitä tapahtui olympiavoittaja Thomas Röhlerille? Rajusti romahtaneen keihästähden elekieli yllätti kulisseissa
Vuonna 2016 Thomas Röhler juhli Riossa olympiakultaa yli 90-metrisellä kiskaisulla. Vuotta myöhemmin keihäsmaailman silloinen kuningas heitti ennätyksensä 93,90.
Nyt perjantaina saksalainen superheittäjä jäi EM-kisojen keihäskarsintaryhmänsä viimeiseksi tuloksella 71,31. Röhler on kilpaillut tällä kaudella kolmessa kisassa, joista paras tulos on 72,51.
Vuosina 2021 ja 2020 Röhler ei heittänyt yhdessäkään kisassa.
Romahdus on ollut raju, mutta siihen nähden olympiastadionin uumenissa nähtiin yllättävän hyväntuulinen keihäskarju.
– Homma ei missään nimessä ollut tässä. Tämä oli yksi askel matkalla, Röhler sanoi ja vakuutti heti alkuun uransa jatkuvan.
Vuodesta 2019 saakka pahoista selkävaivoista kärsinyt heittäjä tiivistää tuloksellisen romahduksensa syyn ytimekkäästi.
– Suurin ongelma oli, etten voinut heittää keihästä vuoteen. Tiiviisti sanottuna minulta puuttuu heittoja vuoden edestä, ja nyt yritämme kiriä niitä takaisin, Röhler selittää.
30-vuotias heittäjä on viime viikkoina päässyt viimeinkin tekemään kunnon heittoharjoituksia.
– Olemme heittäneet paljon edellisen kymmenen viikon aikana. Viimeinkin keho on kunnossa, viimeinkin asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Tarvitsen vain vakautta.
EM-kisat tulivat vielä liian aikaisin, mutta kisailua kaivannut Röhler halusi silti päästä haistelemaan kisatunnelmaa kotiyleisönsä edessä.
– Olen kaivannut näitä hetkiä. On ihanaa olla kentällä ja lämmittelyssä jätkien kanssa. Ja väkeä oli paikalla hyvin heti aamusta, se oli mukavaa. Kotiyleisö tukee minua, ihmiset Saksassa rakastavat sitä, mitä tein tämän lajin hyväksi, puheliaalla tuulella ollut Röhler kertoili.
– Kun tulin tänne, vain yksi asia oli varma. Se oli, että menen harjoituksiin maanantaina, ja jatkan viime viikkoina tekemäämme työtä.
Harjoituskentällä kovan heittokuurin ensimmäiset tulokset ovat jo alkaneet näkyä.
– Yksi heitto menee tuonne, toinen tänne. On siellä seassa hyviäkin heittoja, mutta harjoituskentän heittoja ei näe kukaan. Nyt vain palaan hiljaa harjoituskentille ja jatkan työntekoa, Röhler sanoo.
Vaikka heittolahjakkuuden elekieli onkin pirteä, on selkeää että säännöllisesti 90 metrin kaaria heittäneelle kaverille 20 metriä lyhyempien heittojen takominen on turhauttavaa puuhaa.
– Tällainen paluu on henkisesti rankin juttu, jota olen urheilussa tehnyt. Teen tämän, koska rakastan keihäänheittoa. Ei minun ole pakko enää heittää, voisin tehdä muitakin kauniita asioita. Mutta ei, jatkan keihäänheittoa vuoteen 2024 asti. Se on tavoitteeni, Röhler lupaa.
Röhler päätti hoitaa selkävaivansa huolellisella kuntoutuksella leikkauksen sijaan. Aikaa siinä meni, mutta Röhler ei kadu valintaansa.
– Se oli mielestäni hyvä päätös. Nyt kaikki tuntuu hyvin luonnolliselta. Tarvitsemani kärsivällisyys on toki paljon. Ei tämä ole aina hauskaa. Mutta pitää vain jatkaa, sellaista elämä on. Huonona päivänäkin pitää tehdä parhaansa.
Milloin sitten keihäspaikoilla nähdään jälleen huippukuntoinen Röhler? Siihen kysymykseen kukaan ei tiedä varmaa vastausta. Saksalaisen seuraavien viikkojen suunnitelma on heittää pitkälle talveen, jotta vuosien heittovajetta saadaan täydennettyä mahdollisimman paljon.
– Ainoa varma asia oli, että asiat menevät parempaan suuntaan, mutta töitä pitää yhä jatkaa. Tämä on vähän kuin opettelisi keihäänheittoa uudelleen alusta.