Muovi on välttämätöntä modernille yhteiskunnalle, mutta saastuminen pitää pysäyttää, sanoo asiantuntija – ”Toivoa vielä on”
Muovista luopuminen on todella vaikeaa, pohtii Teknologian tutkimuskeskus VTT:n työelämäprofessori Mika Härkönen.
Muovia on kaikkialla ympärillämme. Se on monipuolinen materiaali, kevyt ja kestävä. Mutta sen hyvään kestävyyteen liittyykin sen suurin ongelma – se ei maadu, vaan saastuttaa meret ja maaperän. Muovia löytyy nyt jo ihmisistäkin.
– Se jäte on se ongelma. Jätehuollon pitää olla kunnossa. Silloin sitä voidaan kerätä, hyötykäyttää ja kierrättääkin.
Härkösen mukaan muovi on silti välttämätön modernille yhteiskunnalle.
Muovin ylivoimaisuus johtuu siitä, että se on helppo valmistaa ja se on muunneltavissa moneen eri tarkoitukseen. Sen takia sitä on myös vaikea korvata, ja ekologisemmista vaihtoehdoista saattaa jopa tulla enemmän päästöjä kuin itse muovista.
– Jos esimerkiksi muovipulloista siirryttäisiin lasipulloihin jo pelkästään kuljetuksen päästöt nousisivat aika lailla, kun painavaa lasia kuljetetaan verrattuna kevyeen muoviin.
Muoviongelmalle kansainvälinen sopimus
Muoviongelma on globaali ja akuutti. Kansainvälisellä muovisopimuksella on kiire.
Muoveja tuotetaan melkein 400 miljoonaa tonnia vuodessa.
– En osaa sanoa, kuinka paljon siitä päätyy luontoon, mutta aika paljon. On ehdottoman kiireellistä, että siihen löytyy ratkaisu, Härkönen pohtii.
Saastumisen pysäyttämiseksi YK:n jäsenmaat neuvottelevat kansainvälisestä muovisopimuksesta, jonka avulla lisättäisiin muovin kierrätystä sekä hillittäisiin uuden muovin tuotantoa. Sopimus pyritään saamaan aikaiseksi vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suomen pääneuvottelijana toimiva ympäristöministeriön Tuulia Toikka kertoo, että viime viikolla Pariisissa käydyissä neuvotteluissa vallitsi kova tahtotila muovihaasteen selvittämiseksi.
– Yli 150 YK:n maata kannatti näiden neuvottelujen aloittamista. Pariisissa oli hyvin kannustavaa poliittista puhetta.
Kitkaa neuvotteluihin luovat eri maiden erilaiset jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyvät velvoitteet.
– Sen vuoksi voi näyttää, että nämä neuvottelut etenevät hitaasti tai ovat haastavia, sillä on otettava huomioon nämä maiden lähtötason erot ja toimet.
Toikka muistuttaa, että muovin aiheuttama saastuminen on suoraviivainen ongelma, joka on ihmisten omasta toiminnasta kiinni – siitä millä tavalla muovituotteita valmistetaan ja käytetään.
– Jos me päästään yhteisymmärrykseen keinoista, niin kyllä niitä vaikutuksia varmasti näkyy. Toivoa vielä on, Toikka lisää.
Nyt neuvotteluissa päästiin käsittelemään tulevan sopimuksen sisältöä. Seuraavan kerran muovisopimuksen neuvottelut jatkuvat tämän vuoden marraskuussa.
Kierrätys vaatii toimivan jätehuollon
Mika Härkösen mukaan muovin kierrätys on pitkäjänteistä ja ennakoivaa työtä, jota tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti.
Muovin kierrätyksen lainsäädäntö tiukentuukin Euroopassa jatkuvasti. Säännökset puuttuvat myös muovituotteiden valmistukseen.
– Muovia valmistava teollisuus tosissaan kehittää ratkaisuja. Yksi tapa kehittää ja parantaa muovin kierrätystä on tietenkin se, että suunnitellaan sellaisia pakkauksia, joita on helpompi kierrättää. Eli ei laiteta eri muovilajeja sekaisin niin kuin tällä hetkellä laitetaan, Härkönen pohtii.
Muovi pakkausmateriaalina on kätevä. Esimerkiksi ruoka säilyy muoviin käärittynä pidempään.
– Jos ruoka pilaantuu, se on suurempi ympäristöhaitta kuin se muovi. Ja muovihan on hyvä materiaali, kun sitä käytetään oikein eikä se päädy luontoon käytön jälkeen. Sille pitää löytää sellainen end of life -ratkaisu, Härkönen sanoo.
”Ei pyhimyksiä Suomessakaan olla”
Vaikka Suomessa ei ole laajamittaista näkyvää muovisaasteongelmaa, on Härkösen mukaan meilläkin tärkeä kohdistaa erityistä huomiota muovin kierrätykseen.
– Ei ihan pyhimyksiä täällä Suomessakaan olla, vaikkei muovia kaatopaikalle viedä.
Tärkeintä hänen mukaansa on saada lisää muovia kierrätyksen piiriin. Härkönen kannustaa lajittelemaan muovit erikseen, sillä sekajätteestä niitä on haastava poimia talteen.
– Jos muoveja ja papereita sekoitetaan se haittaa kierrätystä eli on tärkeää saada muovit erilleen kerättyä. Kierrätysjärjestelmä perustuu siihen, että kuluttajat erottavat muovit muista kierrätettävistä tuotteista.
Hyvä keksintö, mutta kierrätettävyyttä ei tutkittu
Nykyisenlaiset valtamuovit kehitettiin pääosin 1930-luvulla. Sen monikäyttöisyys sekä edullisuus huomattiin, vaikka tuotanto ja käyttö oli vielä pientä.
– Kriisit ja sodat edistävät innovaatioita, joten toisen maailmansodan jälkeen muovia alettiin valmistaa enemmän. 1960- ja 1970-luvulla käyttö kasvoi nopeasti. Lisäksi muovin raaka-ainetta oli saatavalla ikäänkuin polttoaineen sivutuotteena, Härkönen kertoo.
Ympäristöhaasteisiin herättiin vasta seuraavalla vuosituhannella. Vielä 1990-luvulla tärkeintä oli kehittää yhä kestävämpiä muoveja parantelemalla niiden ominaisuuksia, jotta saatiin kehitettyä uusia käyttökohteita ja alennettua tuotantokustannuksia.
– Mutta kierrätettävyyttä ei tutkittu. Se on aika uusi asia.
Vasta kun muovisaaste hyppäsi kirjaimellisesti silmille, siihen havahduttiin.
Härkönen ei kuitenkaan vielä heittäisi pyyhettä kehään.
Vaikka tutkimusten mukaan merissä voi olla kohta enemmän muovia kuin kaloja, suhtautuu hän muovin kierrätyksen kehittämiseen ja muovihaasteen ratkaisemiseen lohduttavasti.
– Saastuminen on mahdollista pysäyttää ja se pitää pysäyttää. Ne ratkaisut kyllä löytyvät.