Muovijäte halutaan pois meristä ja ihmisistä maailmanlaajuisella sopimuksella, YK-johtaja Ylelle: Muovia on jopa vastasyntyneissä vauvoissa
Kun YK:n ympäristöohjelman UNEPin pääjohtaja astuu mikrofonin taakse juhlaseminaarissa Helsingissä, painokas puhe vangitsee kuulijan hetkessä.
Inger Andersen kuvaa ilmastokriisin pahaillaan tuntuvia seurauksia ja pyytää yleisöä kuvittelemaan, miltä tuntuisi olla Intiassa tai Pakistanissa, joissa lämpötilat ovat nousseet tänä keväänä jopa 50 asteeseen.
– Helsingissä tuntuu tukalalta, kun on 25 astetta lämmintä. Tuplatkaa se, ja olette New Delhissä. Siellä linnutkin tippuvat taivaalta kuumuuden takia. Jos se ei ole apokalyptista, mikä sitten on?
Ilmaston lämpenemisen hidastamisella on Andersenin mukaan niin kova kiire, että mahdollisuudet onnistua ovat enää ”50–50”.
Sen lisäksi pitää kuitenkin pysäyttää muutakin. Maapalloa koettelee Andersenin sanoin triplakriisi: ilmastonmuutoksen lisäksi etenevät sekä luontokato että jätteistä ja kemikaaleista johtuva saastuminen ja pilaantuminen.
Näitä kolmea ympäristökriisiä UNEP on pyrkinyt olemassa olonsa aikana pysäyttämään, Andersen sanoo.
Tanskalainen Andersen on johtanut YK:n ympäristöohjelmaa vuodesta 2019. Hän on saapunut Helsinkiin Tukholmasta, jossa UNEP juhlisti pyöreitä vuosia maailman ympäristöpäivänä.
UNEP pysäytti otsonikadon
YK:n ympäristöohjelma perustettiin tasan viisikymmentä vuotta sitten, vuonna 1972.
Sen merkitys maailman ympäristöpolitiikalle ei ole aivan vähäinen.
UNEP on ollut alusta käytännössä kaikille maailmanlaajuisille ympäristösopimuksille. Sen kanssa toimii YK:n jäsenmaista koostuva ympäristökokous UNEA, joka on ylin ympäristöasioissa kokoontuva elin koko maailmassa.
Ilman niitä ei olisi Pariisin ilmastosopimusta, jossa kaikki maailman maat ovat sitoutuneet lämpenemisen rajoittamiseen.
Prosesseissa viedään eteenpäin parhaillaan kansainvälistä biodiversiteettisopimusta, jonka on määrä hidastaa luonnon monimuotoisuuden heikenemistä.
Toistaiseksi merkittävimpänä saavutuksista Andersen pitää niin sanottua Montrealin sopimusta. Sen avulla pysäytettiin otsonikato.
– Kun UNEP perustettiin, meillä oli kirjaimellisesti aukko ilmakehässä, Andersen sanoo Ylen haastattelussa.
Ilmakehän yläosassa sijaitseva otsonikerros oheni erityisesti 80-luvulla sinne päästettyjen kemiallisten yhdisteiden takia.
– Enää ei voi ostaa jääkaappia tai muuta kodinkonetta, joka sisältää otsonikatoa aiheuttavia yhdisteitä. Se oli massiivinen muutos, johon kaikki maailman maat tulivat mukaan. Nyt otsonikerros on hitaasti toipumassa, Andersen sanoo.
UNEPin ansiosta on syntynyt myös vaarallisia jätteitä koskeva sopimus, joka on estänyt niiden viemisen kehitysmaihin.
Niin sanottuun Baselin sopimukseen kirjattiin hiljattain myös pykälä muovijätteestä – nyt sitäkään ei enää saa kuljettaa kehittyvien maiden huollettavaksi, ellei se ole kierrätyskelpoista ja maa anna tuomiseen lupaa.
Sopimus ei kuitenkaan pysäytä muovijätteen syntyä.
Meriin päätyy miljoonia tonneja muovia vuodessa kehitysmaiden puutteellisen jätehuollon seurauksena. Valtamerien pyörteisiin muodostuneet roskalautat nousivat otsikoihin vajaat kymmenen vuotta sitten.
Samaan aikaan myös UNEPissa alettiin keskustella kansainvälisestä muovisopimuksesta.
– Muovia on löytynyt synnyttäneen äidin istukasta, sitä on löytynyt vastasyntyneen vauvan verestä. Tiedämme, että juomavedessä on muovia Euroopassa ja USA:ssa Andersen sanoo.
Varsinaiset jäsenmaiden väliset neuvottelut laillisesti sitovasta sopimuksesta alkavat syksyllä. Sopimus on tarkoitus solmia pikavauhtia: jo vuonna 2024 pitäisi olla valmista.
Tavoitteena ei ole kieltää muovia, vaan tehdä tuotteista ja niissä käytettävästä muovista kierrätettäviä.
– Kun otamme öljyä maasta ja muutamme sen muoviksi, emme saisi heittää sitä pois, vaan se täytyisi pitää kierrossa ikuisesti.
Andersen uskoo, että keskustelua tullaan käymään esimerkiksi siitä, miten vaikkapa pienet saarivaltiot voivat kierrättää muovipakkaukset.
Suomella ja UNEPiin läheinen suhde
Andersen vierailee Helsingissä pandemian vuoksi vasta ensimmäistä kertaa, vaikka hän kuvaa Suomen ja UNPEPin suhdetta ainutlaatuiseksi.
UNEPin rahoittaminen on YK:n jäsenmaille vapaaehtoista, mutta Suomi on ollut aina tukijoiden joukossa, Andersen sanoo.
Hän on tietoinen Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2035, mutta hän haluaa lähettää viestin suomalaispoliitikoille.
– Rohkeat päättäjät ovat niitä, jotka uskaltavat katsoa vaalikausien yli, Andersen sanoo.
Entä ovatko päättäjät ylipäänsä ymmärtäneet triplakriisin vakavuuden?
– Ratkaisun kiireellisyyttä ei ehkä ole ymmärretty. Glasgow’n ilmastokokouksen jälkeen tapahtui paljon asioita, mutta sitten tuli sota. Emme kuitenkaan voi lopettaa toimimista.
Andersen kertoo olleensa hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n kokouksessa, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
IPCC julkaisi raporttinsa vain muutama päivä hyökkäyksen jälkeen.
– Ukrainan edustajat pysyivät kokouksessa ja sanoivat, että tämä on tärkeää, Andersen kertoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 7.6. klo 23:een asti.
Lue lisää:
Pakistanin ennätyshelle näännyttää sadot – mangot kärsivät vesipulasta