Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus esitteli vuoden 2023 budjettiehdotuksensa torstaina.
– Turva ja tuleva talvi, valtiovarainmisteri Annika Saarikko (kesk) luonnehti budjettia, jonka pääteemana on sähkön kohtuuttoman kovan nousun kompensointia kotitalouksille.
Budjetti sisältää muita ostovoimaan ja elinkustannusten nousuun liittyviä helpotuksia, jotka ovat Saarikon mukaan määräaikaisia täsmätoimia. Säästöjä ei haeta sotesta tai kotitalouksilta vaan esimerkiksi liikenteen uusia hankkeita jäädytetään.
Kotitalouksien tilanne jätti varjoonsa budjetin isoimman rakenteellisen muutoksen hyvinvointialueet ja kunnilta valtiolle siirtyvät sote-vastuut, jotka paisuttavat ensi vuoden budjetin historiallisen suureksi, noin 80,5 miljardiin euroon. Alijäämä paisuu noin 8–10 miljardiin laskutavasta riippuen.
– Seuraavat vaalit ovat verovaalit ja velkavaalit, Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen totesi.
Lehtinen pitää alijäämän kasvua jo kestämättömänä, mutta pitää toisaalta täsmätoimia hyvinä akuuttiin tilanteeseen ja erityisesti isojen sähkölaskujensa kanssa kamppaileville kansalaisille.
1. Tukea kotien sähkölaskuille
Sähkön arvonlisäveroa lasketaan 10 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista. Arvonlisäveron alennus pienentäisi jokaisen sähkölaskua 11,3 prosenttia. Alennus koskee joulu–huhtikuuta.
Katso alla tarkempi laskelma alv-alennuksen vaikutuksesta sähkökuluihin.
Lisäksi tuloveroon tulee neljän kuukauden sähkövähennys. Jos sitä ei voi hyödyntää täysimääräisesti, saa määräaikaista sähkötukea. Tavoitteena on vähennyksen kohdentuminen muille kun suurituloisimmille veronmaksajille. Siitä, miten tuen saajat lasketaan, ei ole vielä tarkempaa tietoa.
IS:n saaman esimerkkilaskelman mukaan sähkön arvonlisäveron alennuksen ja verovähennyksen yhteisvaikutuksesta noin 2 000 euron sähkölaskusta omavastuuosuudeksi jäisi tuhat euroa. Sen sijaan esimerkiksi alle 500 euron sähkölaskun saava saisi vain arvonlisäveron alennuksen.
Energiayhtiöitä suositetaan myöntämään tavanomaista pidempiä maksuaikoja suuria laskuja saaneille kuluttaja-asiakkaille. Talous- ja lämmityssähkön kulut voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa.
2. Lapsiperheet
Hallituksen mukaan budjetin erityisenä painopisteenä ostovoiman kannalta ovat pienituloiset lapsiperheet.
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta kuukaudessa.
Määräaikaisia tukia on useita: Opintorahan huoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 5 euroa.
Alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen perusosa nousee 10 prosenttia. Lisäksi työttömyysturvan lapsikorotus nousee noin 24–45 euroa lapsiluvusta riippuen.
3. Ansiotulojen verotus
Palkansaajan verotus pysyy käytännössä lähes ennallaan, sillä veroprosentti nousee vain hiukan eli 0,2 prosenttiyksikköä. Korotus koskee kaikenkokoisia palkkoja.
Korotus syntyy Veronmaksajien mukaan käytännössä sosiaalivakuutusmaksuista. Sote-uudistuksen verovaikutuksen on määrä olla verovaikutuksilta neutraali, mutta sen osalta laskelmia ei voi vielä tehdä.
4. Eläkkeet
Myös eläkeläiset ovat budjetin saajapuolella. Eläkkeitä korottava niin kutsuttu taitettu indeksi ja sote-verouudistus nostavat eläkkeitä vuodenvaihteessa. Hallituksen arvion mukaan keskieläke, joka on bruttona 1 600 euroa, nousee arviolta 102 euroa kuukaudessa vuoden alusta.
Verojen jälkeen tulot kasvavat hintojen nousua mukaillen arviolta 75 euroa kuukaudessa ja noin 900 euroa vuodessa.
Ikääntyneille tulee lisäksi korotettu työtulovähennys. 60 vuotta täyttäneiden työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan porrastetusti. Tällä halutaan kannustaa ikääntyneiden työntekoa.
Esimerkiksi 60–61-vuotiaan nettotulo nousee 200 euroa vuodessa ja 62-vuotiaiden ja sitä vanhempien 390 euroa, kun tulot ovat 20 000 euroa. Tätä isommilla palkkatuloilla vähennys on 400–600 euroa iästä riippuen.
5. Kulutuksen verotus
Kulutusverojen muutokset jäivät pieniksi.
Jäteveroon tulee 10 euron tasokorotus jätetonnia kohden. Jäteveroa maksetaan kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä.
Tupakkaveron korotuksella valtio kerää ensi vuonna 59 miljoonaa euroa verotuloja. Askia kohden hinta nousee kahdeksasta eurosta 8,50 euroon, kääretupakkapakkauksen 1,50 euroa.
Koronatestien tilapäinen alv-vapaus päättyy vuodenvaihteessa, ja esimerkiksi 2,50 euron testi kallistuu 60 senttiä.
6. Asumisen ja asuntosijoittamisen veromuutokset
Asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan ensi vuonna. Tänä vuonna asteittain poistettua tukea on saanut vielä siten, että koroista on vähennyskelpoista viisi prosenttia.
Muutos on vähäinen, esimerkiksi 100 000 euron laina, jonka korko on 0,4 prosenttia (400 euroa vuodessa), velallinen menettää kuusi euroa. Kahden prosentin korkotasolla menetys on 30 euroa. Jos asuntolaina on 300 000 ja korko kaksi prosenttia, vähennys olisi ollut 90 euroa.
7. Matkaliput
Matkalippuihin tulee väliaikaisia alennuksia, sillä henkilökuljetusten arvonlisäverokanta alenee nollaan tammi–huhtikuussa. Esimerkiksi 2,80 euron lippu halpenee 25 senttiä, ja 16,5 euron junalippu 1,50 euroa.
Tuki hyödyttää erityisesti paljon julkisia kulkuvälineitä käyttäviä opiskelijoita ja työmatkalaisia.