Suomalainen jääkiekko on tänä syksynä kulkenut kohusta toiseen. Esiin on noussut raiskaustapauksia, kiusaamista, nöyryyttämistä, päihdeongelmia ja juniorijoukkueen viinanhuuruiset pelireissut.
Jääkiekkoliitto on saanut pyyhkeitä myös suhtautumisestaan keväällä puhuttaneeseen rasismikohuun.
Moni on ihmetellyt, onko suomalaisella jääkiekolla lajikulttuuriin liittyvä ongelma. Otetaanko julkisuudessakin olleet tapaukset vakavasti? Tehdäänkö asioille yhtään mitään?
Näin vastaavat lajipomot:
– On ollut tuskallista havaita, että jääkiekonkin piirissä esiintyy epäasiallista käyttäytymistä, jota missään muodossa ei voi kukaan eikä mikään organisaatio hyväksyä. Kyllä sen voi todeta, että monen muun organisaation ohella, niin kyllä jääkiekossakin kulttuurin pitää muuttua, sanoo Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela.
– Totta kai tällainen herättää kysymyksiä omassa mielessä ja lajissa ylipäätään. Meidän täytyy tarkastella tilannetta laajemmin ja suhtautua vakavasti näihin tapahtumiin. Työ jatkuu ja meidän pitää selvittää enemmän, sanoo SM-liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.
Monessa puheenvuorossa halutaan kuitenkin muistuttaa, että jääkiekko on osa suomalaista yhteiskuntaa, joten on tavallaan luonnollista, että ikäviäkin tapauksia, jopa rikoksia, osuu myös lajia edustavien henkilöiden kohdalle.
Voidaanko jääkiekkoon liittyvät kohut kuitata sillä, että niitä esiintyy yhteiskunnassa muutenkin?
– Ei voi. Kyllä jokaisen lajin tai toimialan täytyy huolehtia omasta toiminnastaan. Ei missään tapauksessa voi hyväksyä sellaista, että jossain muuallakin tapahtuu jotain. Me saamme paljon näkyvyyttä, ja meidän täytyy myös toimia sen mukaisesti, sanoo Pulkkinen.
Ryhdytäänkö jääkiekossa toimenpiteisiin?
Syksyn kohutuin tapaus on JYPiä edustaneen Severi Lahtisen raiskaustuomio. Tuomio ei ole lainvoimainen. Lahtisella on tuomio myös törkeästä rattijuopumuksesta. Tätä seurasi Tapparan Topi Rönnin raiskaussyyte.
JYP purki Lahtisen sopimuksen, Rönni on puolestaan palannut Tapparan toimintaan, oltuaan muutaman viikon sivussa. Tappara tiedotti asiasta maanantaina.
Kuluneen vuoden aikana jääkiekon piiristä on paljastunut kohuja myös rasistisesta ja homofobisesta huutelusta. Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntijan Topi Nättisen mukaan kaikki tapaukset ovat lieveilmiöitä jääkiekkoon sitkeästi pesiytyneestä keskustelukulttuurista.
– Jääkiekon keskustelukulttuuri, vaikka seksiin ja naisiin liittyen, on kerskailevaa, machoa, maskuliinista ja todella toksista. Kaadoilla kehuskelu on arkipäivää, Nättinen avasi lokakuussa pukukoppikulttuuria.
Nättinen painottaa, että keskustelukulttuurissa ei kannusteta raiskaukseen tai hyväksytä seksuaalista väkivaltaa.
– Mutta kun siihen yhdistetään päihteet ja semmoinen kuolemattomuus, mikä monella etuoikeutetulla jääkiekkoilijalla tässä maassa on, ei ole sattumaa, että näin on käynyt, Nättinen toteaa.
Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedtilla on maltillisempi käsitys jääkiekkoon liitettävistä ongelmista.
– Oma subjektiivinen näkemykseni on, että ei meillä ole mitään erityistä lajikulttuurista ongelmaa, mutta totta kai, tarvitsemme lisää tutkimustietoa. Sitä kautta päästään asioihin kiinni. Enemmän faktuaalista tietoa, millaisia ongelmia meillä on, ja siihen olemme jo paneutuneet.
Pelaajayhdistys on yhdessä SM-liigan ja Jääkiekkoliiton kanssa teettämässä uutta hyvinvointitutkimusta, jossa selvitetään muun muassa yksilön hyvinvointiin ja suoritukseen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä. Kyselyssä on SM-liigan lisäksi myös Mestis ja Naisten Liiga.
– Tiedon pohjalta pystyy reagoimaan paremmin. Mututuntuma on aina vähän huono lähtökohta, Teemu Ramstedt sanoo.
Miten pelaajien keskuudessa on suhtauduttu kohuihin ja siihen, että ne liitetään vahvasti jääkiekkoon?
– Osa kokee sen varmasti epäreiluna, mutta uskon, että isossa kuvassa ihmiset pystyvät näkemään, että ihmiset tekevät virheitä. Ei voi yleistää, että jokainen lajissa tekee asioita huonosti.
Machokulttuuri
Jääkiekkoliiton kilpailunjohtaja Pirkka Antila julisti hiljattain Suomi-kiekon kehityspäivillä, että machokulttuurin aika on ohi.
SM-liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen, onko jääkiekossa machokulttuuria?
– Toivon toki, että ei olisi, että machokulttuuri olisi jo taakse jäänyttä elämää. Kaikkien lajien ja toimialojen pitää muuttua yhteiskunnan muuttuessa.
Onko SM-liiga ryhtynyt toimenpiteisiin viime aikojen kohutapausten johdosta?
– Olemme käyneet tiivistä keskusteluja seurojen kanssa, joissa näitä tapauksia on ollut. Seuraavaksi keskustellaan johtoryhmän kanssa eettisistä kysymyksistä ja miten näitä tapauksia voisi välttää, ja miten voisimme toimia tukiverkostona koko jääkiekkoyhteisölle.
Kaksien perättäisten MM-kisojen järjestämisen ansiosta Jääkiekkoliiton kassaan on kilissyt reippaasti yli 20 miljoona euroa.
Puheenjohtajan paikalta kohta väistyvän Nummelan mukaan näistä rahoista on tarkoitus ohjata ainakin osa jonkinlaiseen valistustyöhön, jossa fokus on nuoremmissa ikäluokissa.
– Yksityiskohtaisemmat päätökset MM-kisojen voittovarojen käytöstä tehdään tulevien vuosien mittaan jääkiekkoliiton keskeisissä hallintoelimissä. Mutta kyllä se vastuullisuustyö on varmasti kasvavien panostusten kohde.
– Kyse on ennen kaikkea asennemuokkauksesta, pitkäaikaisesta sellaisesta.