Näin rajusti sähkön hinta iskee talvella liikuntapaikkoihin – aukioloajat supistuvat, saunat kiinni, luonnonjääkentät kortilla?

Sähkön ja lämmityksen hintojen räjähdysmäinen ja yhä jatkuva nousu laittaa monen muun toimijan tavoin myös kunnallisten liikuntapalvelujen järjestäjät hankalaan asemaan.

Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoo, että kunnissa etsitään nyt kiivaasti keinoja vastata hinnannousun aiheuttamiin ongelmiin.

– Kunnat ovat nyt kesälomien jälkeen näppituntumamme mukaan alkaneet käydä läpi erilaisia vaihtoehtoja energiansäästöön, Peltola sanoo.

Helsingin liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre ehti vastaamaan Ilta-Sanomien puheluun heti kokoustettuaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa tulevan talven näkymistä. Tilanne on monilta osin vielä kovin epävarma.

– Toimiala on tähän asti linjannut, että peruspalveluihin ei puututa, vaikka keväästä asti on ollut nähtävissä, että energiapuoli menee huomattavasti yli budjetoidun. Se on ollut lähtökohta tähän asti. Nyt tietysti kesälomien jälkeen asia on aktualisoitunut, Huurre sanoo.

Hän myöntää, että jos säästökuuria tiukennetaan, tilanne käy hankalaksi.

– Kyllä tämä on erittäin haasteellinen tilanne. Minulle ei ole tullut vielä ohjeita, että pitäisi ruveta voimakkaisiin säästötoimenpiteisiin, mutta jos niin käy, ei keinovalikoima ole meillä tässä vaiheessa vuotta hirveän laaja, Huurre sanoo.

– Totta kai se vaikuttaa palvelujen määrään ja laatuun.

Kuten Peltola asian tiivistää:

– Periaatteessa säästämiseen on kaksi mahdollisuutta: parantaa energiatehokkuutta tai laskea toiminnan palvelutasoa.

Ensimmäisinä toimenpiteinä hintojen nousuun on Helsingin liikuntapaikoilla vastattu laskemalla liikunta- ja oheistilojen lämpötiloja mahdollisuuksien mukaan.

Purevammin uudet realiteetit näkyvät liikuntapalvelujen käyttäjille ensimmäisenä ainakin uimahalleissa, jotka ovat lukuisine lämmitettävine tiloineen todellisia energiasyöppöjä.

Huurre kertoo, että esimerkiksi polskimisen jälkeisten löylyjen suhteen on hyvä varautua ajoittaisiin pettymyksiin. Myös suihkut voivat muuttua aiempaa viileämmiksi.

– Uimahallien saunojen käyttöä joudutaan ehkä porrastaman, ja harkitsemaan pidetäänkö kaikki saunat päällä. Säästöt yritetään toki pääsääntöisesti ajoittaa hiljaisempiin aikoihin, mutta voi olla, että jossain vaiheessa eivät kaikki halukkaat pääsekään saunaan, Huurre sanoo.

– Joudutaan pohtimaan että onko höyrysauna käytössä vai ei, ja mitä tehdään porealtaalle. Lisäksi suihkuveden lämmittäminen on iso kuluerä varsinkin uimahalleissa.

Edellä mainitut toimet ja uimahallin lippujen hintoihin Helsingissä tulossa oleva viiden prosentin korotus ovat kuitenkin vasta ensiapua.

– Eihän näillä toimenpiteillä tuommoisia kustannuskasvuja oikeasti pystytä kattamaan. Se on lähinnä kulujen kasvun hillitsemistä.

Huurteen mukaan jo nyt on selvää, että liikuntapaikkojen budjetti paukkuu Helsingissä reilusti sekä lämmön että sähkön osalta. Epävarmaa on vain, kuinka reilusti.

– Tämänhetkinen arvio on, että liikunnan osalta sähkön ja lämmön kulut tulevat ylittämään budjetoidun tason 2,3 miljoonalla eurolla. Sähkön osuus siitä on 1,8 miljoonaa ja lämmön osuus 500 000, mutta ei kovin suuri ennustaja tarvitse olla, että lämmön hinta nousee ennen lämmityskauden alkua vielä. Se nostaa luultavasti vielä lämmön budjettiylitystä.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Peltola kertoo, että energiakustannukset ovat olleet viime vuosina kuntapäättäjien näköpiirissä isompien kuluerien kuten henkilöstökulujen varjossa. Muuttunut tilanne on kuitenkin laittanut prioriteetteja jossain määrin uusiksi.

–Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien osalta energiakustannus on ollut viime vuosina 800 miljoonan euron tasolla. Viime vuonna se oli 1,4 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoista. Se on ollut suhteellisen pieni osa, mutta nythän se on tietysti nousemassa. Se herättää varmasti enemmän miettimään säästötoimenpiteitä, Peltola sanoo.

– Ja kun sähkösopimuksia menee katkolle, niin uudet sopimukset ovat tätä nykyä hinnaltaan toki aivan eri tasolla.

Luvassa saattaa siis olla liikkujille vielä huomattavasti kitkerämmältä kalskahtavia toimia.

– Jos tulee päätöksiä säästötoimenpiteistä, niin kyllä se tarkoittaa käytännössä palvelujen aukioloaikojen supistamista, ja esimerkiksi kausien lyhentämistä vuodenaikariippuvaisissa liikuntapalveluissa, Huurre toteaa.

Etenkin Etelä-Suomessa sekä hiihto- että luistelumahdollisuuksia tarjoavat paikat saattavat olla aiempiin vuosiin verrattuna tulevana talvena kortilla.

– Esimerkiksi tekojääradat vievät keleistä riippuen paljon energiaa loppuvuodesta. Pitää miettiä, kuinka paljon luonnonjääkenttiä voidaan jäädyttää, ja tuleeko aukioloaikoihin supistuksia. Sama koskee esimerkiksi lämmitettäviä jalkapallokenttiä ja tekolumilatuja. Niistä on keskusteltu, että mikä on pakkasraja, jossa lunta ruvetaan tekemään.