Neljä seikkaa erotti Ruotsin Suomesta Turkin silmissä – asiantuntijan mukaan yksi “ongelma” nousi yli muiden
Turkki kohtelee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksia eri tavalla.
Presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tapaavat huomenna perjantaina Turkin pääkaupungissa Ankarassa.
Turkin odotetaan ratifioivan Suomen Nato-jäsenyyden ennen toukokuussa järjestettäviä vaalejaan.
Ruotsin hakemuksen hyväksymistä Turkki sen sijaan panttaa edelleen.
Tässä jutussa Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija, vanhempi tutkija Toni Alaranta vastaa kysymyksiin Turkin erilaisesta suhtautumisesta Suomeen ja Ruotsiin.
1. Miksi Turkki käsittelee eri tavalla Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia?
Perussyy lienee, että Turkissa on vahva käsitys, jonka mukaan Ruotsi on jonkinlainen Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n eurooppalainen turvasatama.
Se kuinka todellisuuspohjainen käsitys on, ei ole tässä relevanttia, vaan se, että Turkissa näin ajatellaan.
Toinen syy on se, että Turkilla oli nyt selvästi tarve antaa jonkinlainen myönteinen signaali länsimaiden suuntaan.
Kritiikki on ollut erittäin kovaa, että Turkki temppuilee, koska se haluaa miellyttää Venäjää. Nyt vahvistamalla Suomen Nato-jäsenyyden tätä kritiikkiä voidaan vähän höllentää.
2. Mitkä asiat erottivat Suomen ja Ruotsin hyväksymisen Turkin silmissä?
Julkisesti Turkki on esittänyt on muutamia syitä.
Ensimmäisenä pointtina tuntuu olevan suhtautuminen Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon. Turkki vaatii edelleen Ruotsilta jämäkämpiä otteita. On syytteitä, että järjestöä rahoitetaan Ruotsista ja että PKK-aktiivit pystyvät toimimaan Ruotsissa liian vapaasti.
Suomea ei syytetä ainakaan tässä vaiheessa enää samalla tavalla tästä asiasta.
Toinen kysymys on se, että Tukholmassa tapahtunut koraaninpolttoepisodi herätti laajaa närkästystä Turkissa ja siinä tehtiin selvä erottelu, että Suomessa tällainen ei ole mahdollista ja viitattiin siihen, että Suomessa on erilainen lainsäädäntö.
Kolmas seikka on se, että varsinkin Ruotsin edellinen hallinto oli julkisesti aika paljon tekemisissä Syyrian puolella toimivan kurdihallinnon kanssa, joka kuuluu Kurdistanin työväenpuolueen puolueperheeseen. Ruotsi tuki sitä näyttävästi. Tämä herätti paljon närkästystä Turkissa.
Neljäs asia on ehkä se, että historiallisesti Turkin ja Suomen välit ovat olleet aika hyvät. Ruotsin tilanne on vähän erilainen.
Turkissa oli vallassa 1960-70-luvulla ja varsinkin 80-luvulla hyvin oikeistolaisia armeijan tukemia hallintoja, jotka toimivat aika kovalla kädellä erilaisia kurdien ja turkkilaisten vasemmistoryhmiä vastaan.
Nämä vasemmistolaiset toimijat ovat sieltä 60-70-luvulta saakka hakeutuneet Ruotsiin ja Ruotsi on tarjonnut heille poliittisen turvapaikan. Sieltä asti periytyy Turkin ajatus siitä, että Ruotsi tarjoaa kodin Turkin valtion vihollisille.
3. Mikä on Turkin tärkein vaatimus Ruotsille?
Se tuntuu kohdistuvan siihen, että Ruotsissa on tullut nyt käyttöön uusi terroristisiin rikoksiin liittyvä lainsäädäntö.
Turkissa nyt kovasti painotetaan, että uuden lain puitteissa pitää saada jotain konkreettisia näyttöjä siitä, että Ruotsi suhtautuu aiempaa vakavammin PKK-asiaan.
Ilmeisesti kysymys on siitä, pystytäänkö uudella lainsäädännöllä kitkemään esimerkiksi Ruotsista tapahtuvaa PKK:n rahoittamista. Tällaista on vuosien varrella tapahtunut, mutta tarkkaa tietoa asiasta on vain Ruotsin turvallisuusviranomaisilla.
Mahdollisesti tulee kysymykseen myös PKK:n symbolien julkinen käyttö, PKK:n lipun heiluttaminen ja tämän tyyppiset asiat. Näitä varmaan Turkin päässä tarkkaillaan.
Lainsäädäntö ei tietenkään ole takautuvaa. Eli se ei voi mihinkään aiempiin juttuihin puuttua.
Ruotsissa mahdollisten uusien tuomioiden tuottaminen vie aikaa. Esimerkkitapauksia tuskin on lyhyellä aikavälillä tulossa.
4. Milloin Turkki voisi ratifioida Ruotsin Nato-hakemuksen?
Sitä on aika mahdoton mennä sanomaan. Tässä täytyy huomata, että kysymys ei ole missään vaiheessa ollut pelkästään siitä, mitä Ruotsi ja Suomi tekevät tai jättävät tekemättä.
Turkki on käyttänyt tätä vitkuttelua selvästi myös painostuskorttina Yhdysvaltoihin, joka rahoittaa kurdiryhmiä Syyriassa. Lisäksi Turkilla ja Yhdysvalloilla on monta muuta keskinäistä kiistanaihetta.
Tällä tavalla presidentti Erdoğan on saanut näitä asioita pidettyä koko ajan ikään kuin Naton yhteisellä agendalla. Nyt sitten paine varmaankin tulee kasvamaan, jos tämä asia edelleen venyy Ruotsin suhteen.
Luulen, että siihen vaikuttaa myös se, miltä Erdoğanin omat valta-asetelmat näyttävät Turkissa toukokuun puolivälin vaalien jälkeen ja mikä tilanne Yhdysvaltojen kanssa on. Näistä kaikista asioista todennäköisesti koostuu aikataulu, miten Ruotsin Nato-hakemuksen kanssa käy.
Voit keskustella aiheesta pe 17.3. klo 23:een asti.