New York Times: Vuodetut yhdysvaltalaisasiakirjat maalaavat synkkää kuvaa Ukrainan ilmatorjunnan tilasta
Vuodetut yhdysvaltalaiset asiakirjat maalaavat synkkää kuvaa Ukrainan ilmatorjunnan tilasta.
Ilman merkittävää lisäammusten määrää Ukrainan koko ilmapuolustusverkosto voi Yhdysvaltain viranomaisten ja vuotaneiden asiakirjojen mukaan murtua, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti New York Times (siirryt toiseen palveluun).
Lehden mukaan tämä voisi johtaa siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi lähettää sotilaskoneensa Ukrainaan tavoilla, jotka voivat muuttaa sodan kulkua.
Hyökkäyksen alkuaikoina venäläiset lentokoneet tekivät satoja taistelulentoja Ukrainassa. Venäläiskoneiden merkitystä ovat kuitenkin heikentäneet virhelaskelmat Venäjän strategiassa ja se, miten Ukrainan sotakoneet ja ilmapuolustukset selvisivät hyökkäyksen alkuvaiheista. Tämä esti Moskovaa ottamasta ilmatilaa haltuunsa Ukrainan yllä, ja pakotti Venäjän vetämään ison osan ilmavoimistaan pois taisteluista.
Nyt Yhdysvaltain puolustusviranomaiset ovat huolissaan siitä, että Venäjän hyökkäykset tyhjentävät Ukrainan varastot ohjuksista, joita se käyttää puolustaakseen itseään.
Vuotaneiden asiakirjojen joukosta löytyvien arvioiden mukaan Ukrainan suoja useimpia hävittäjiä ja myös joitakin pommikoneita vastaan tukeutuu neuvostoaikaisten S-300- ja Buk-ilmapuolustusjärjestelmiin. S-300:n ammuksien ennustetaan loppuvan 3. toukokuuta mennessä ja Bukin huhtikuun puolivälin tienoilla. Arvio perustui silloiseen kulutukseen, eikä lehden mukaan ole selvää onko tilanne muuttunut.
Venäjä voisi päättää lähettää koneensa jälleen taivaalle
Suuri osa Venäjän ilmavoimien pyrkimyksistä on keskittynyt etulinjaan. Vuodetussa asiakirjassa esiintyvän arvion mukaan etulinjan joukkojen suojelemiseen tarkoitettu Ukrainan ilmapuolustus hupenee kokonaan 23. toukokuuta mennessä. Tämän arvioidaan puolestaan johtavan ilmapuolustusverkoston rasittumiseen syvemmällä Ukrainan sisällä.
Jos näin käy, Venäjä voisi päättää, että sen on vihdoin turvallista lähettää hävittäjänsä ja pommikoneensa takaisin ilmaan, sanovat viranomaiset. Tämä voisi puolestaan uhata sodan kulkua maassa.
Korkea-arvoisten puolustusministeriön virkamiesten mukaan tällainen päätös olisi merkittävä haaste Ukrainalle. Etenkin jos venäläiskoneille annetaan aiempaa vapaammat kädet hyökätä Ukrainan joukkojen asemiin ja tärkeisiin tykistökohteisiin maan sisällä.
Venäläishävittäjä melkein ampui alas brittikoneen syyskuussa
Tietovuodosta paljastuu myös, että venäläinen hävittäjä melkein ampui alas brittiläisen valvontakoneen viime vuonna, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti Washington Post (siirryt toiseen palveluun).
Läheltä piti -tilanne sattui syyskuun lopulla Krimin rannikon edustalla. Venäjä miehitti Mustallamerellä sijaitsevan niemimaan vuonna 2014.
Lehden mukaan tapaus on vuodon perusteella julkistettua merkittävämpi ja olisi voinut vetää Nato-maat suoraan mukaan sotaan Ukrainassa.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace kertoi tapauksesta parlamentin alahuoneelle lokakuussa, ja sanoi kahden venäläishävittäjän kohdanneen Britannian RC-135-tiedustelukoneen kansainvälisessä ilmatilassa Mustanmeren yllä.
Wallace kertoi päättäjille, että yksi venäläiskoneista oli laukaissut ohjuksen kaukaa, mutta hän ei kuvaillut tapauksen melkein johtaneen brittikoneen alas ampumiseen. Sen sijaan hän katsoi laukaisun olleen tekninen vika ja keskustelleen asiasta venäläisten puolustusviranomaisten kanssa.
Läheltä piti -tilanne leimaava esimerkki lännen tasapainottelusta
Tapaus on lehden mukaan leimallinen esimerkki siitä, miten länsimaat ovat pyrkineet tasapainottelemaan yrittäessään auttaa Ukraina ja keräämään tietoja sodasta joutumatta suoraan konfliktiin Venäjän kanssa.
Venäjän viranomaiset ovat pyrkineet kuvaamaan Nato-maita hyökkääjinä, kun taas Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat sanoneet tukevansa Ukrainaa, mutta eivät ole sodassa Venäjää vastaan.
Syyskuisesta läheltä piti -tilanteesta kertovassa asiakirjassa on merkintä ”SECRET/NOFORN”, mikä tarkoittaa, että sitä ei saa jakaa Yhdysvaltain ulkopuolelle.
Asiakirjassa kerrotaan myös useista muista tapauksista, joissa Venäjä on reagoinut Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan valvontalentoihin viime vuoden lokakuun ja helmikuun lopun välisenä.
Yhdysvallat kertoi maaliskuussa miehittämättömän sotilaslentokoneensa pudonneen Mustallamerellä venäläishävittäjän törmättyä siihen.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi maaliskuussa, että Yhdysvallat jatkaa lentämistä ”minne tahansa kansainvälinen laki vain sallii”. Näin hän torjui samalla ajatuksen Venäjän Mustallamerellä yksipuolisesti julistamasta suojavyöhykkeestä.