Noora Fagerström: Hallitus keskittyi miettimään, miten yrittäjien selkänahasta saisi vielä euroja | Verkkouutiset

Kansanedustaja Noora Fagerström (kok.) puhui eduskunnan täysistunnossa työllisyyden ja talouden kasvusta vuoden aikana.

– Tämä ei kuitenkaan riitä tasapainottamaan Suomen julkista taloutta. Kasvu on hidasta velkakellon tikittäessä päivästä toiseen. Suomi tarvitsee uudistuksia, jotka luovat edellytyksiä talouskasvulle. Jos tässä epäonnistutaan, voimme heittää hyvästit pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, Noora Fagerström sanoi.

Edustajan mukaan kasvu luodaan yrityksissä.

– Lähes 13 vuotta yrittäjänä toimineena voin kertoa, että Suomessa on moni asia pielessä tätä kasvua estämässä. Tämän vuoden maaliskuussa työttömiä oli Suomessa 193 000. Silti usealla alalla yritykset kärsivät työvoimapulasta ja tunnistavat työvoiman saatavuuden yhdeksi isoimmista kasvun hidasteista.

Keinoja tilanteen korjaamiseksi kyllä Fagerströmin mukaan löytyy.

– Valitettavasti maan hallitus on viimeisen neljän vuoden aikana keskittynyt lähinnä miettimään sitä, miten yrittäjien selkänahasta saataisiin vielä muutama euro puristettua lisää. Suomi ei verottamalla lähde kasvuun, Fagerström totesi.

– Asenneilmapiiri yrittämiseen yhdistettynä koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin talousšokkeihin ovatkin vaatineet veronsa. Konkurssien määrät ovat ennätystasolla tänä keväänä ja ylittävät jo koronavuosien huipputason.

Hänen mukaansa verotusta pitää keventää sekä yrityksille että työntekijöille, jotta yrittäminen on kannattavaa ja jotta työtä on kannustavampaa tehdä.

– Suomen verotuksen pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Paikallista sopimista täytyy lisätä — tämä auttaa työvoiman kohtaanto-ongelmaan, ja sen avulla nykyistä useampi pääsisi työelämään kiinni. Sosiaaliturva pitää uudistaa, ja nykyjärjestelmässä rehottavat kannustinloukut on purettava — työn vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa.

Konkreettisena asiana kansanedustaja toivoi asennemuutoksen lisäksi, että lisäisimme mahdollisuuksia pärjätä Suomessa englannin kielellä.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallitukseen toimitettavat tilinpäätökset ja toimintakertomukset kelpaavat vain suomen tai ruotsin kielellä, sillä kirjanpitolaissa on näin määritelty vuonna 2004. Suomesta on tullut kansainvälisempi viimeisen 19 vuoden aikana, joten nyt viimeistään olisi hyvä aika ottaa englanti käyttöön.