Energiayhtiön metsityskokeessa Marokossa puita istutettiin kuiviin ja kuumiin oloihin. Seitsemästä kokeilussa mukana olleesta puulajista parhaiten menestyi eukalyptus.
Heikki Ali-Hokka,
Antti Parviala
Fossiilista energiaa myyvät yhtiöt pitäisi pakottaa metsien istuttamiseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Näin sanoo energiayhtiö St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.
– Tässä ei tule olemaan mitään silver bullettia (hopealuotia). Me tarvitsemme monenlaisia keinoja jatkuvasti. Yksi asia on ihan selvää eli maapallon viherpeitteisyyttä täytyy lisätä, Anttonen sanoo.
Jo muutama vuosi sitten ilmastoasiantuntijat laskivat, että planeetta tarvitsisi uutta metsää Saharan kokoisen alueen verran.
Metsittäminen voisi olla taloudellisesti kannattavaa monilla alueilla maapallolla, myös Euroopassa. Ilmastonmuutosta torjuttaisiin näin edullisemmin kuin liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoitteella. Anttonen toisi metsittämisen sen rinnalle, vaihtoehdoksi.
– Täytyy löytyä mekanismit, joilla tällaiset projektit lähtevät isossa mittakaavassa liikkeelle. Itse näen, että sen pitää olla regulaatiopohjaista eli pakollista. Vapaaehtoiset hankkeet ja niiden vaikuttavuus jäävät hyvin pieniksi.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi on samoilla linjoilla.
– Jos tähän mahdollisuuteen tartutaan, 20 vuoden kuluttua ollaan jo paljon pidemmällä, Ilvesniemi sanoo.
Sidotun hiilidioksiditonnin hinta 97 euroa
St1 esitteli tänään Marokon Bengueririssa 2019 aloitettua metsityskokeilua, jossa olisi mukana paikallinen Universite Mohammed VI Polytechnique -yliopisto. Suomalaista osaamista toi Luonnonvarakeskus.
Alusta lähtien mukana ollut professori Hannu Ilvesniemi pitää koetta tulosten valossa onnistuneena. Kastelun avulla puut kasvoivat. Kokeilun kustannusten perusteella pystyttiin laskemaan myös hinta sidotulle hiilidioksiditonnille: 97 euroa.
Koealue on karu. Vettä Bengueririssa sataa vuosittain keskimäärin 250 millimetriä ja lämpötila on kesäisin keskimäärin 37 astetta. Pahimmillaan lämpö nousee liki 50 asteeseen.
Kokeessa 3,7 hehtaarin alueelle istutettiin noin 8 000 taimea. Seitsemästä puulajista menestyivät parhaiten eukalyptus, moringa ja johanneksenleipäpuu. Kahdella tutkitulla maanparannusaineella, eli turpeella ja biohiilellä, ei havaittu eroja kasvun kannalta.
Puita kasteltiin pohja- ja jätevedellä. St1 piti mahdollisena kastella puiden taimia myös merivedellä, josta aurinkoenergian avulla olisi poistettu suola. Siitä luovuttiin, koska kokeilualue on melko pieni ja sijaitsee 200 kilometrin päässä rannikosta.
Puiden väliin istutettiin viljakasveja, jotka nekin saatiin kasvamaan.
– Isossa mittakaavassa voisimme istuttaa metsäpuita, hedelmäpuita ja viljelykasveja. Siitä olisi hyötyä ilmastolle ja paikallisille ihmisille, tutkija Mohamed Louay Metougui sanoo.
Koe on päättynyt, mutta puut Bengueririssa jatkavat kasvamista. Se vaatii kuitenkin edelleen ihmisen apua eli kastelua.
– Jos metsittämistä pystytään lisäämään merkittävissä määrin, se alkaa vaikuttaa myös ilmastollisiin asioihin. Eli kun puut haihduttavat, vesi sataa johonkin ja toive olisi, että ainakin osittain sataisi sinne, missä näitä metsitettyjä alueita on. Mutta tämä on kaukana tulevaisuudessa, Ilvesniemi sanoo.