Nopeiden raideyhteyksien hyödyt jäävät kustannuksia pienemmiksi, ilmastovaikutukset selvästi negatiivisia – katso tiedotustilaisuus suorana
Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan suuntaavien yhteyksien kustannuksista on tehty selvitys. Se ei ota kantaa siihen, pitääkö ratoja rakentaa, mutta antaa tärkeää tietoa päätösten tueksi.
Ministeriötyöryhmä on tehnyt selvityksen nopeammat junayhteydet mahdollistavien raideliikennehankkeiden kustannuksista ja vaikutuksista. Tänään tiistaina julkaistussa raportissa käydään läpi Turun tunnin junan, Tampereen Suomiradan ja Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan Itäradan tunnuslukuja.
Suomiradan osalta selvityksessä on verrattu kahta eri vaihtoehtoa, uutta suurnopeusrataa ja nykyisen pääradan kehittämisvaihtoehtoa.
Vaikka raportissa ei oteta kantaa hankkeiden toteuttamiseen tai keskinäiseen järjestykseen, siitä löytyy eväitä päätösten pohjaksi.
Yle näyttää tiistaina kello 11 suorana tiedotustilaisuuden, jossa raportin tuloksia esittelevät valtiovarainministeriön valtiosihteeri, kansliapäällikkö Juha Majanen ja liikenne- ja viestintäministeriön konserniohjausyksikön osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala. Majanen toimi raideliikennehankkeita tarkastelleen ohjausryhmän puheenjohtajana ja Rantala on ohjausryhmän jäsen.
Paikalla on myös selvityksen tehneen hankeryhmän jäseniä.
Rahoitus nielee miljardeja veroeuroja
Selvityksen perusteella miljardeja maksavat raideliikennehankkeet vaatisivat paljon julkista rahaa. Vaikka lisäksi olisi mahdollista saada yksityistä rahoitusta, senkin arvioidaan edellyttävän valtion takausta investoinneille.
Vuosikymmeniä kestävien hankkeiden kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuuksia, ja niiden julkiselle sektorille aiheuttamia kokonaiskustannuksia on mahdotonta arvioida etukäteen. Myös velkarahoitukseen liittyy riskejä.
Raportissa on verrattu liikennöinnistä saatavaa hyötyä uusista ratayhteyksistä aiheutuviin kustannuksiin. Tällä perusteella hankkeiden suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan kustannuksia ja niiden arvioidaankin olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia.
Päästöjen kuittaamiseen voi mennä yli 300 vuotta
Selvityksen mukaan raidehankkeiden ilmastovaikutukset ovat selvästi negatiivisia. Merkittävä osa niistä syntyy rakentamisen aikana, ja niiden laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on 140–330 vuotta.
Arviot on tehty nykyisen rakennusteknologian puitteissa, ja on mahdollista, että tulevaisuuden innovaatiot mahdollistavat ilmastoystävällisemmän rakentamisen. Takeita siitä ei kuitenkaan ole.
Aikaa säästyisi 13 minuutista puoleen tuntiin
Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kolme suurta raideliikennehanketta väleille Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Porvoo–Kouvola. Suunnittelusta vastaavat sitä varten perustetut Turun tunnin juna oy, Suomi-rata oy ja Itärata oy. Suunnitteluyhtiöt omistavat valtio ja radan alueen kunnat.
Pisimmällä hankkeessa ollaan Turussa, jossa ratasuunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Sekä Suomiradan että Itäradan osalta samassa pisteessä ollaan aikaisintaan 2020-luvun lopussa.
Nykyisten suunnitelmien mukaan uudet radat mahdollistaisivat nykyistä nopeammat junayhteydet pääkaupunkiseudulle.
Matkustajamäärät kasvavat joka tapauksessa
Nopeampien yhteyksin on arvioitu lisäävän junalla matkustamista. Selvityksen mukaan matkustajamääriin vaikuttavat nopeuden lisäksi myös esimerkiksi lippujen hinnat, pysähdysasemat ja vuoromäärät.
Alla olevassa grafiikassa matkustajamäärien ennusteita on tarkasteltu kunkin radan samalla valikoidulla raideosuudella.
Valtiovarainministeriön- ja liikenne- ja viestintäministeriön asettama Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvityshanke on toteutettu yhteistyössä asiaan liittyvien virastojen ja suunnitteluhankeyhtiöiden kanssa. Työssä on kuultu myös kuntia ja kaupunkeja sekä selvitetty työeläkeyhtiöiden ja finanssilaitosten näkemyksiä ratahankkeiden rahoitukseen liittyen.
Mitä mieltä olet raidesuunnitelmista? Voit kommentoida aihetta keskiviikkoon kello 23 asti.