Nora Heroum pelaa jalkapalloa Italiassa, tekee opintoja Tanskaan ja työharjoittelua Englantiin – koti-ikävä ja muuttorumba ovat osa unelmaa
ROOMA. Nora Heroum lipuu paikalle kuin suoraan italialaisesta stereotypiasta. Aurinkoisena maanantaipäivänä Roomassa pieni Fiat kääntyy Colosseumin vierustalle ja ahtautuu taskuparkkiin sivukadulle.
Paikallinen elämäntapa alkaa tuntua suomalaisjalkapalloilijalle jo tutulta. Heroum on pelannut ulkomailla kuuden vuoden ajan ja erityisesti Italiasta on alkanut muodostua toinen koti. Kesää lukuun ottamatta vierailu Suomeen onnistuu yleensä vain maajoukkuekomennusten merkeissä.
– Totta kai siinä tulee se koti-ikävä ja ehkä sellainenkin, että haluaisi asettua aloilleen. Toisaalta futisura on niin lyhyt ja siitä on pienestä asti unelmoinut, niin en kyllä vaihtaisi päivääkään. Tätä pitää tehdä täysillä sen aikaa kun pystyy, Heroum sanoo ennen vuodenvaihteeseen järjestynyttä ja kovasti odotettua parin viikon lomaa.
Italiassa pelaamisen ohessa hän tekee opintoja Tanskaan ja työharjoittelua Englantiin. Oikea koti on Helsingissä, joten elämä on juuri niin kansainvälistä kuin ammattijalkapalloilijalta voisi odottaa.
Pääkaupunki Rooma on suomalaisen tuorein työpaikka, joka onkin vaihtunut vuosien saatossa tiheään. Heroum palasi tuttuun maahan täksi kaudeksi pistäydyttyään Englannin pääsarjassa Brightonin joukkueessa. Visiitti avasi uusia näkymiä siihen, millaista maailman parhaiden naisjoukkueiden arki on, mutta kentällä kausi oli haastava.
Nyt värit ovat taivaansiniset ja Heroumin seikkailut Italiassa ovat valuneet etappi etapilta etelämmäs. Roomalaisessa Laziossa peliminuutteja tulee taas roppakaupalla.
Heroumin kokemus on joukkueelle arvokasta, koska syyskausi oli haastava. Vuodenvaihteen jälkeen ykköstavoitteena on sarjapaikan säilyttäminen.
– Vaikean alun jälkeen on vähitellen alkanut mennä parempaa päin, pelillisesti ja vähän tuloksellisestikin. Nousun jälkeen ei ehkä vielä oltu ihan valmiita Serie A:han. Nyt on tehty kovaa työtä ja tulokset ovat olleet vähän parempia. Nyt on oikeasti sellainen toivo, että tästä noustaan vielä ja säilytetään paikka Serie A:ssa.
Heroum saapui Italiaan alkujaan vuonna 2017 edustamaan Bresciaa. Sen jälkeen meni kaksi vuotta AC Milanissa, maan kärkiorganisaatioihin lukeutuvassa joukkueessa. Kausi Italiassa on nyt neljäs ja seura kolmas, ja siirtyminen etelämmäs tuo mukanaan omat kulttuurieronsa.
– Milanista huomasi, että se kansainvälisempi ja organisoidumpi. Täällä joukkue on tullut Serie B:stä, joten jotkut asiat eivät vielä ole sillä tasolla, millä pitäisi. Tällä hetkellä näkee pieniä askelia eteenpäin ja se on tärkeintä. Ei voi olettaa, että ollaan suoraan ykkösinä ja kaikki hoituu täydellisesti. Mutta pitää mennä maassa maan tavalla ja sopeutua siihen, että asiat eivät järjesty täällä ihan niin kuin Suomessa.
Laziossa treenit sijoittuvat seuran harjoituskeskukseen Formellossa, noin 30 kilometrin päässä Rooman ytimestä. Samassa 13 000 asukkaan pikkukaupungissa asuvat niin seuran maskottina toimiva kaljupääkotka kuin Heroumkin, jolle nopea pääsy harjoituksiin tuntui hektistä keskustaa mielekkäämmältä valinnalta. Formellon päämajan uumenissa on myös Lazion naisten kotikenttä.
Seura on naisten Serie A:ssa vielä keltanokka. Joulukuussa pelattiin muun muassa kautta aikain ensimmäinen naisten derby, jossa AS Roma oli lopulta parempi 3-2-lukemin. Myös paikalliskilpailija heräsi naisfutikseen verrattain myöhään, joten kahden pääsarjajoukkueen välinen kamppailu olisi omiaan kerryttämään hiljalleen myös paikallista kiinnostusta naisten Serie A:ta kohtaan.
Heittely italialaisseurojen toiminnan välillä on selvää, mutta ainakin suunta on oikea.
– Brighton oli tosi ammattimainen seura, jossa kaikki oli tehty nappiin. Italia ei ehkä ole vielä ihan sillä tasolla, mutta esimerkiksi Juventuksessa on kuulemma paljon hyvää. Toivotaan, että muutkin seurat ottavat sieltä mallia. Tarvitaan vain ne ihmiset, jotka oikeasti satsaavat siihen.
Maajoukkueessa kovaa kilpailua vastuusta
Joulukuu on jo pitkällä, mutta Rooman sää menisi suomalaisesta kesäpäivästä. Vuoden ehkä sateisimman viikon jälkeen lämpöä on noin 15 astetta, joten paikallisetkin uskaltavat avata toppatakkejaan. Pohjoisemmassa Italiassa keli on hyytävämpi, mutta sieltä tulevat useimmat naisten pääsarjajoukkueet.
Heroum on yksi kolmesta saapasmaassa pelaavasta suomalaisnaisesta, joista kaksi muuta ovatkin kartalla korkeammalla. Tuija Hyyrynen on pelannut jo vuosia torinolaisessa Juventuksessa, tämän hetken selvässä sarjakärjessä, joka aloittaa maaliskuussa Mestareiden liigan pudotuspelit Italian ainoana edustajana. Anna Auvinen puolestaan siirtyi keskikastin genoalaiseen Sampdoriaan edustettuaan sitä ennen Interiä. Kaikkien voi olettaa pelaavan tulevana kesänä myös EM-lopputurnauksessa.
Kahdeksan vuotta sitten kisoihin matkannut maajoukkue oli pullollaan pelaajia Suomen ja Ruotsin sarjoista. Nyt jakauma on toisenlainen. Ruotsi on edelleen vahvasti edustettuna, mutta Kansallisen liigan osuus on pienempi ja suuremmista eurooppalaisseuroista on mukana vahva edustus.
Heroum on yksi heistä: kesän 2013 kisoissa FC Hongan nainen ja suhteellisen uusi kasvo maajoukkueessa, nyt jo kokenut Serie A -pelaaja.
– Naisfutis on nousussa ja kasvaa kasvamistaan. Nämä kisat tulevat varmaan olemaan isoimmat ikinä. Aika paljon meillä on pysynyt samoja pelaajia mukana ja runko on aika sama. Yksilötasolla huomaa, että nykyään meitä on ympäri maailmaa tosi hienoissa seuroissa, mikä on upea juttu suomalaiselle futikselle. Kova työmme on palkittu. Kaikki oikeasti uskovat, että pitkälle voi päästä, ja tekevät töitä sen eteen. Siinä tulee tulosta.
Vuodella siirtyneet kisat menevät poikkeusjärjestelyn myötä limittäin MM-karsintojen kanssa, joten käynnissä on käytännössä kaksi rinnakkaista projektia. MM-tasolla Helmareita ei ole nähty koskaan, EM-kisoissa kolmesti aiemmin.
– Olen nähnyt joukkueen kasvun, mikä on ollut erittäin suurta, kymmenen vuotta mukana ollut Heroum sanoo tiedostaessaan samalla pelipaikoista käytävän kovan kilpailun, jonka myötä jäi itsekin vuoden viimeisissä otteluissa vaihtopenkille.
Pitkään yhdessä pysynyt runko alkaa myös vanheta. Pelivuosia pitäisi olla vielä jäljellä, mutta samaan aikaan olisi jossain kohtaa nostettava uusia nuoria pelaajia avainpelaajien joukkoon. EM-kisojen jälkeen muutos saattaa olla rajukin, jos kuilu Kansallisen liigan ja maajoukkueen nykyisen kärjen välillä kasvaa.
– Huipputasolla on paljon suomalaisia ja tulossa on paljon hyviä nuoria. Ehkä nyt vain on niin paljon hyviä pelaajia, että kestää hetken ennen kuin ne nuoret tulevat, Heroum ajattelee.
Toistaiseksi muutokset ovatkin pysyneet hyvin maltillisina. Kisoihin valmistauduttaessa pakkaa ei ole sekoitettu, joten alkulohkovaiheessa Saksan, Tanskan ja Espanjan kivikovat joukkueet kohtaava Suomi näyttänee Englannin kisakentillä samalta kuin vuonna 2021.
Sen pitäisi tarkoittaa tuttua paikkaa myös Heroumille, joka saavutti aiemmin tänä vuonna 80 maaottelun rajapyykin. Kymppipaikalta alemmas keskikentälle ja Italiassa laitapuolustajaksikin sopeutuneelle moniosaajalle lienee käyttöä.
– Välillä peliaikaa ei tule, mutta silti yrittää antaa oman panoksensa. Täällä on tärkeintä, että tekee kaiken itse täysillä ja keskittyy. Nytkin kisat ovat iso motivaatio ja pitää tähdätä siihen, että on siellä huippukunnossa.
Matkalaukkuelämä maistuu edelleen
Heroum, 27, pelasi Suomessa pääsarjatasolla viidellä kaudella ennen lähtöään Tanskaan. Kahden kauden jälkeen matka jatkui Italiaan, joten ura ulkomailla on jo pidempi kuin kotimaassa.
Senkin vuoksi Lazio ja Rooma olivat hyvä valinta Brightonin haasteiden jälkeen.
Paikallisen sanonnan mukaan Rooman näkemiseen ei riitä yksi elämä, mutta ainakin olennaisimmat paikat ovat tulleet Heroumille nopeasti tutuiksi. Urheilemisen ohessa pitää toimia matkaoppaana Suomesta tuleville vieraille, joten Colosseumilta avautuva via dei Fori Imperialin vanha paraatikatu taittuu määrätietoisin askelin.
Määränpäänä on Montin kaupunginosa, jonka pienessä kahvilassa asioidessaan Heroum menee jo paikallisesta – ja toimittajasta poiketen ymmärtää olla tilaamatta cappuccinoa enää puolenpäivän jälkeen.
– Kyllähän Italia vähän jo tuntuu kodilta, kun osaa kielen ja tietää kulttuurin. Varsinkin nyt oli tosi helppoa, vaikka oli uusi joukkue, enkä itse asiassa tuntenut ketään pelaajaa. Tunsin vain valmentajan, joka itse asiassa oli osasyy siirtoon.
Heroum viittaa Italian hyökkääjälegenda Carolina Moraceen, jonka alaisuudessa pelasi aikanaan Milanissa. Morace tosin sai kenkää lokakuun alussa surkean startin jälkeen. Nyt Laziota luotsaa Massimiliano Catini, jolla on kattava kokemus italialaisjättien juniorijoukkueista.
Heroumin oma sopimus Lazion kanssa on vain yhden kauden mittainen, joten ensi kauden määränpäästä ei taaskaan ole mitään tietoa. Se ei kuitenkaan haittaa Heroumia, joka sanoo tarkastelevansa uraansa vuosi kerrallaan.
– Tämä sopii tyyliini, koska olen sellainen spontaani persoona. Olin pari vuotta Tanskassa ja pari vuotta Milanossa. Eli jos viihtyy, sinne jää, ja jos ei viihdy, sitten pitää etsiä uusi paikka. Moni kysyy kuinka kauan aion pelata, ja sanon aina että sitten kun en enää nauti, niin sitten en enää pelaa.
Lue myös: