Suomessa bensiinin ja dieselin pumppuhinnat ovat nousseet rajusti sen jälkeen, kun Venäjä helmikuun lopulla aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainassa.
Vielä vuoden alussa hinnat pyörivät alle kahdessa eurossa litralta, mutta perjantaina 95E-bensiinistä sai jo maksaa keskimäärin 2,52 euroa ja dieselistä 2,31 euroa litralta Polttoaine.net-sivuston tietojen mukaan.
Kesällä bensiini on tyypillisesti vielä kallistunut kysynnän kasvaessa. Energia-asioihin perehtynyt Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund jopa ennakoi Ylellä keskiviikkona, että bensan hinta voi kohta alkaa kolmosella.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi STT:lle, että bensan ja dieselin hinnat pysyvät lähikuukausina korkealla.
– Nousevatko tai laskevatko hinnat vähän nykyisestä, sitä on vaikea ennakoida. Mutta arvio on, että polttoaineiden hinnat pysyvät ainakin tämän vuoden melko korkealla tasolla. Voi sanoa, että yli kahdessa eurossa.
Polttoaineiden hintoja on puskenut ylöspäin ennen muuta raakaöljyn hinnan kohoaminen maailmanmarkkinoilla, kun länsimaat pyrkivät irtautumaan venäläisestä öljystä.
Brent-laadun raakaöljy maksoi perjantaina noin 120 dollaria barrelilta, kun hinta vuoden alussa oli noin 80 dollaria.
Öljyn hinnannousun ohella Kostiainen nostaa esiin kaksi muuta syytä bensan ja dieselin kallistumiseen.
Ensinnäkin dollari on vahvistunut reippaasti euroon nähden. Öljykauppaa käydään dollareissa, joten öljyn hinta on noussut erityisen voimakkaasti euroissa laskettuna.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Toisena syynä on Kostiaisen mukaan ollut pula kapasiteetista polttoaineiden jalostuksessa. Osittain Venäjän pakotteiden vuoksi Euroopassa ei ole ollut tarpeeksi kapasiteettia, minkä seurauksena jalostusmarginaalit ovat nousseet.
Kostiainen ennakoi jalostusmarginaalien tasaantuvan jollakin aikavälillä, kun kapasiteettia saadaan lisää. Hänen mukaansa on myös näkyvissä, ettei euro enää heikentyisi enempää dollariin nähden.
Kostiainen kuitenkin odottaa, että öljyn hinta pysyy jatkossakin verrattain korkealla eli noin sadassa tai yli sadassa dollarissa barrelilta.
Hän huomauttaa, että öljynviejämaiden järjestön Opecin kokouksesta ei tullut kuluneella viikolla tietoja niin suuresta tuotannon lisäyksestä, että öljyn hinta olisi erityisemmin reagoinut siihen.
– Näyttää siltä, että bensasta joutuu maksamaan korkeita hintoja ainakin tämän vuoden ja ehkä pitempäänkin.
Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta ennakoi STT:lle, että bensiinin ja dieselin hinnat laskisivat pitkällä aikavälillä suunnilleen kahteen euroon litralta.
– Arvio on, että raakaöljyn hinnan pitäisi lähteä tasaantumaan sinne 100–110 dollariin barrelilta, kun muut öljyntuotantoalueet voivat lisätä tuotantoaan siten, että Venäjän öljyn puuttuminen markkinasta ei heiluttaisi hintaa niin paljon.
Kalenoja kuitenkin huomauttaa, että bensiinin ja dieselin pumppuhinnat eivät heilahtele suoraviivaisesti raakaöljyn hinnan mukaan. Osa Euroopan maista on lähtenyt laskemaan polttoaineveroa, ja Suomessa hallitus päätti polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta väliaikaisesti tänä ja ensi vuonna.
Nordean korttimaksudatassa näkyy jo merkkejä polttoaineiden kulutuksen vähentymisestä.
Jakeluvelvoite tarkoittaa osuutta, joka myydystä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvia. Jakeluvelvoitteen alentamisen pitäisi alentaa etenkin dieselin hintaa.
– Arvelisin, että tässä kesän aikana, viimeistään syksyllä, sen pitäisi näkyä, Kalenoja sanoo.
Hallituksen arvion mukaan jakeluvelvoitteen alentaminen voisi tänä vuonna vaikuttaa dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä litralta tai enemmänkin. Kalenojan mukaan muutos vähentää hintapainetta myös bensiinin osalta.
Kalenojan mukaan vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, ovatko suomalaiset vähentäneet autoilua alkuvuoden aikana, kun bensiini ja diesel ovat kallistuneet. Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut tämän vuoden osalta tietoja kotimaahan myydystä polttoaineesta.
Liikennemäärien perusteella näyttää Kalenojan mukaan siltä, että ainakaan maaliskuussa ei tapahtunut mitään isoa muutosta.
– Huhtikuussa näkyy päätieverkon liikennemäärissä pientä alenemaa, mutta on vielä vaikea sanoa, johtuuko se liikenteen normaaleista kausivaihteluista.
Kalenoja muistuttaa, että monet kotitaloudet eivät pysty nopeasti vähentämään bensiinin tai dieselin kulutusta, vaikka hinta nousisi.
– Harva pystyy heti vaihtamaan vähemmän kuluttavaan autoon tai muuttamaan lähemmäs työpaikkaa. Nämä ovat sellaisia toimia, jotka tulevat vasta vähän pitemmällä aikavälillä.
– Mutta varmasti moni nyt näillä polttoaineen hinnoilla miettii aika tarkkaan, mitä matkoja voisi jättää tekemättä.
Kostiaisen mukaan Nordean korttimaksudatassa näkyy jo merkkejä polttoaineiden kulutuksen vähentymisestä.
– Käytetty rahamäärä on kasvanut, mutta sitten kun poistetaan hinnannousun vaikutus, nähdään että (polttoaineiden kulutuksen) volyymi on pienentynyt, Kostiainen sanoo.
– Kyllä ihmiset nyt miettivät tarkemmin ajojaan.
Korttidatasta on havaittu myös, etteivät joukkoliikenteen maksut ole vielä palanneet koronaa edeltäneelle tasolle.
– Toki ihmiset ovat enemmän etätöissä, että ehkä muutenkin liikutaan vähemmän. Mutta mitään merkittävää siirtymää joukkoliikenteeseen ei ole vielä nähty sen takia, että polttoaineiden hinnat ovat nousseet, Kostiainen sanoo.