Kiistely eläkkeiden leikkaamisesta tai eläkeläisten veronkorotuksista käy kiivaana kehysriihen alla.
Eläketurvakeskuksen johtajat moittivat perjantaina Sdp:tä virheellisten lukujen esittelemisestä, kun eläkeläisköyhyydestä väiteltiin eduskunnan kyselytunnilla ja erityisesti oppositio moukaroi hallitusta kiristysten kohdennuksista.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) sanoi kyselytunnilla, että Euroopan unionin määrittämä köyhyysraja on 1 350 euroa kuukaudessa Suomessa, mikä hänen mukaansa tarkoittaa noin kolmasosaa eläkeläisistä eli lähes puolta miljoonaa ihmistä.
Myös saman puolueen Ilmari Nurminen mainitsi saman luvun.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto syytteli demareita väärän tiedon levittämisestä. Kyse ei voi olla tiedon puutteesta, hän totesi viitaten Kiljuseen, joka tunnetaan eläkeosaajana ja eläkeläisten kiivaana puolestapuhujana.
Mikä sitten on oikea luku, siitä on arvioissa isoja eroja.
Köyhyysrajan alapuolella on noin 50 000–215 000 eläkeläistä, ETK:n tutkimusosaston päällikkö, köyhyystutkija Susan Kuivalainen sanoi X-palvelussa.
Kuivalainen kertoo Ilta-Sanomille, että iso haarukka syntyy siitä, käytetäänkö raja-arvona 50:tä prosenttia vai 60. Yleisimmin henkilö katsotaan pienituloiseksi, kun kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanituloista. Esimerkiksi OECD:lla raja-arvo on ollut 50.
60 prosentin raja-arvolla köyhiä eläkeläisiä on reilut 200 000.
Vuonna 2022 eläkeläisistä oli ETK:n pienituloisia 14,3 prosenttia, kun pienituloisuutta tarkastellaan yleisimmin käytetyllä tavalla. Eläkeläiset ovat pienituloisia yhtä usein kuin suomalaiset keskimäärin ETK:n mukaan.
Puolen miljoonan pienituloisen eläkeläisen lukuun päädyttäneen siitä, että määrää arvioidaan Tilastokeskuksen pienituloisuustilastojen perusteella, jolloin Kuivalaisen mukaan virheellisesti sellaisiksi katsotaan eläkeläiset, joiden kuukausieläke on alle pienituloisuusrajan.
Pienituloisuuteen vaikuttavat myös omat ja kotitalouden muut tulot, kuten vaikka työssä käyvän puolison.
Keskimäärin eläke muodostaa noin kaksi kolmasosaa eläkeläisen bruttotuloista. Kun eläkeläisen ja hänen kotitaloutensa muita tuloja voivat olla puolison tulojen lisäksi esimerkiksi omaisuustulot ja tulonsiirrot, Tilastokeskuksen pienituloisuustilastoa ei voi suoraan käyttää.
Lue lisää: Keskieläke on peräti 3 550 e/kk yhdellä paikkakunnalla – katso, mikä oli keskieläke kunnassasi
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) puolusti kyselytunnilla leikkauksia kiivaasti sanomalla, että koko budjettikirjaa joudutaan perkaamaan erittäin vaikean velkaantumistilanteen takia ja että veronkiristyksiä on tulossa.
Ainoa mitä on toistaiseksi viestitty on, että läkkeitä ”tarkastellaan”, hän painotti ja kiisti, että erimielisyyttä olisi eläkkeistä valtiovarainministerin ja pääministeri Petteri Orpon (kok) välillä.
IS:n tietojen mukaan hallitus aikoo kohdistaa eläkeläisiin muita toimia kuin työeläkkeiden indeksikorotuksen jäädytys ensi viikon kehysriihessään. Todennäköisin vaihtoehto on eläkkeiden verotuksen kiristäminen, kertoivat hallituslähteet.
Eläkkeiden verotusta on tarkoitus kiristää siten, ettei se osuisi pienituloisiin eläkeläisiin.
Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista”, Purra totesi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Orpo kuitenkin sanoi aiemmin IS:lle, että ”me emme tee ratkaisuja, joilla puututtaisiin eläkejärjestelmään.
– Haluamme, että ihmisillä säilyy luotto meidän hyvään ja vakaaseen eläkejärjestelmäämme. Silloin mahdollisia säästö- ja sopeutustoimia haetaan muualta, Orpo sanoi.