Oikeusministeriöön ei ole saapunut Turkista viime päivinä uusia luovutuspyyntöjä, jotka liittyisivät mahdollisiin rikoksiin.
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Turkki on pyytänyt Suomea luovuttamaan yhteensä 16 henkilöä. Kaksi henkilöä on luovutettu seksuaalirikoksista.
Oikeusministeriöstä kerrotaan Ylelle, että kieltäytymisen syitä ovat olleet muun muassa Suomen kansalaisuus ja kaksoisrangaistavuuden puute.
Kaksoisrangaistavuus tarkoittaa, että teko on säädetty rangaistavaksi molemmissa valtioissa.
Yleensä edellytetään lisäksi, että syytettävästä teosta mahdollisesti tuomittava enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kaksi luovutuspyyntöä on ratkaisematta.
Oikeusministeriöstä vahvistetaan, että vireillä on kaksi tapausta. Niistä ei kuitenkaan voida antaa tarkempia tietoja.
Turkki on toisti vaatimuksensa tällä viikolla
Turkki on toistanut tällä viikolla vaatimuksensa 12 henkilön luovuttamisesta Suomesta ja 21:n Ruotsista. Turkki epäilee heitä terrorismista.
Turkki toisti vaatimuksensa sen jälkeen, kun Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat Nato-jumin avanneen yhteisymmärrysasiakirjan tiistaina.
Torstaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että Ruotsi olisi luvannut luovuttaa Turkkiin 73 ”terroristia”.
Ruotsin oikeus- ja sisäministeri Morgan Johansson kommentoi asiaa tekstiviestissään Ruotsin radiolle.
– Ruotsissa riippumattomat oikeuslaitokset soveltavat lakia. Ruotsin kansalaisia ei luovuteta, Johnsson kirjoittaa Ruotsin radiolle.
Oikeusministeriö: Luovutuspyyntöjen käsittely ei muutu
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että yhteisymmärrysasiakirja ei muuta luovutuspyyntöjen käsittelyä Suomessa.
Suomi on tähänkin asti käsitellyt Turkista tulleita luovutuspyyntöjä esitetyn selvityksen perusteella Euroopan neuvoston luovutussopimuksen mukaisesti.
Oikeusministeriön mukaan näin tapahtuu myös jatkossa.
Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi keskiviikkona, että Suomi käsittelee luovutuspyynnöt samoin kuin ennenkin eikä käsittelyyn liity minkäänlaista poliittista harkintaa.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on sanonut, että Turkin, Suomen ja Ruotsin solmima yhteisymmärrysasiakirja ei velvoita Suomea tai Ruotsia luovuttamaan Turkin vaatimia henkilöitä.
Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta puolestaan kuvaa Turkki-paperin luovutuskirjausta ”juridiseksi uhkapeliksi”, joka voi pahimmillaan johtaa jopa pikaluovutuksiin.
Tutkija: Saattaa riittää, että kassista löytyy PKK:ta tukevaa materiaalia
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta huomauttaa, että terrorismi määritellään Turkissa huomattavan laveasti.
Terrorismiksi tai separatismiksi katsottava toiminta ei välttämättä vaadi mitään konkreettista väkivallantekoa.
– Esimerkiksi erilaisten kirjallisten tuotteiden ja netissä tekstien levittäminen voidaan helposti katsoa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sanomaa myötäileväksi propagandaksi sekä terrorismiin ja separatismiin yllyttämiseksi. Pelkästään se saattaa riittää, että kassista löytyy PKK:ta käsittelevää materiaalia tai että jaksaa lehtisiä kadunkulmassa.
Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat määritelleet PKK:n terroristijärjestöksi. Turkki katsoo myös esimerkiksi Gülen-liikkeen olevan terrorijärjestö.
Alaranta huomauttaa, että esimerkiksi kurdikysymykseen keskittyvän HDP-puolueen johtohahmoja on ollut vankeudessa vuosia.
– Heitä syytetään nimenomaan yhteyksistä PKK:hon ja että heidän viestintä ja puheensa sisältävät Turkin valtiota ja sen yhtenäisyyttä uhkaavaa materiaalia. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että se poliittinen tila, jonka sisällä kurdikysymystä voidaan käsitellä, on hyvin rajattu.
Turkki tuskin kovin toiveikas luovutusten suhteen
Alaranta arvioi, että useimmissa tapauksissa Turkki tuskin uskoo täysin Suomen luovuttavan henkilöitä.
Hän huomauttaa, että kyseessä ei ole mikään uusi asia.
Turkki on esittänyt pitkään vaatimuksia luovuttamisista ja terrorismin määritelmien erilaisuus on ollut pitkään Turkin ja EU:n terrorismiin liittyvän terrorismiyhteistyön kiistakapula.
* Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1. heinäkuuta 2022 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Naton Madridin-huippukokouksen seuranta