Oliko ADHD kilpailuetu ihmiskunnan alkumetreillä? Tutkijat selvittivät asiaa tietokonepelillä, jossa poimittiin marjoja

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD on voinut olla ihmiskunnan alkumetreillä kilpailuetu ravinnonhankinnassa.

Mustikoita kämmenellä.

Oletko koskaan ajatellut, että ADHD voisi olla eduksi marjastuksessa? Tutkijat uskovat näin. Kuvituskuva. Kuva: Raila Paavola / Yle

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on oireyhtymä mielletään lääketieteessä nykyään tarkkaavaisuutta ohjaavien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Ihmiskunnan alkumetreillä nykyelämää vaikeuttavat ominaisuudet ovat kuitenkin saattaneet olla eduksi, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Suomessa ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 4–8 prosenttia ja aikuisilla 2–3 prosenttia. ADHD-diagnoosit ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä, mutta molemmissa väestöryhmissä diagnoosit ovat yleistyneet selvästi 2000-luvun edetessä. Diagnoosien määrä ei kuitenkaan suoraan kerro häiriön yleisyydestä.

Diagnoosiherkkyyteen vaikuttavat monet syyt ja kehityksessä on huomattavissa myös voimakkaita alueellisia eroja. Esimerkiksi Pohjanmaalla ADHD-diagnoosi on alle kuudella prosentilla pojista ja Pohjois-Karjalassa yli 20 prosentilla.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander kertoi tammikuussa Ylelle, että Suomessa suuri joukko lapsia ja nuoria on saanut väärän ADHD-diagnoosin terveydenhuollon toimimattomuuden vuoksi.

Joka tapauksessa on arvioitu, että maailmassa on runsaat yli 300 miljoonaa ihmistä, joiden oirekuva vastaa ADHD:n kuvausta.

Pennsylvanian yliopiston tohtori David Barack arvioi, että hänen työryhmänsä tekemä tutkimus voisi selittää sen, miksi ADHD-diagnoosit ovat yleisempiä kuin pelkkien satunnaisten geneettisten mutaatioiden perusteella voisi olettaa.

– Jos nämä piirteet olisivat todella negatiivisia, voisi ajatella, että ne olisivat karsiutuneet evoluutiossa ajan kuluessa, Barack sanoo brittilehti The Guardianin haastattelussa.

Mutta näin ei ole käynyt; evoluutio ei ole karsinut ADHD-geenejä ihmisestä, joten on syytä olettaa niiden olleen aikanaan erittäin hyödyllisiä.

Digitaalista marjanpoimintaa

Tutkimuksessa ilmiötä selvitettiin tietokonepelin avulla. Pelin idea oli yksinkertainen: kerätä ravintoa eli tarkemmin sanottuna marjastaa.

Aikaa ravinnonhankkimiseen oli kahdeksan minuuttia. Jokaisesta pensaasta saatujen marjojen määrä väheni klikkauksien mukaan. Osallistujille annettiin vaihtoehdoiksi jatkaa marjojen keräämistä pensaista alkuperäisellä paikallaan tai siirtyä uuteen paikkaan – ja kuluttaa arvokasta aikaa.

Osallistujilta seulottiin ADHD:n kaltaisia piirteitä, mutta virallisia diagnooseja ei lähdetty tekemään jokaisen osalta. Korkeammat pisteet ADHD-asteikolla yhdystyivät pelaajiin, jotka viettivät vähemmän aikaa kullakin pensaalla. Strategia oli voittava eli ADHD:n kaltaiset piirteet olivat eduksi ravinnonhankintakilpailussa.

Nyt saadut tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joissa arvioidaan, että ADHD-geenit ovat historiallisesti olleet yleisiä kiertolaiselämää viettäneissä ihmispopulaatioissa.

Barack kertoo, että seuraavaksi tarvitaan lisää tutkimusta, ja tietokoneiden sijaan oikeassa maailmassa ja henkilöillä, joilla on virallinen ADHD-diagnoosi. Jos lisätutkimukset toistavat nopean päätöksenteon ja fyysisen aktiivisuuden edut ravinnonhankinnassa, pönkittää tutkimus teoriaa siitä, että ammoisille ihmisille keskittymishäiriöt olivat hyödyksi.

– ADHD voi olla vakava ongelma, mutta se johtuu suurelta osin nykymaailman ongelmallisista ympäristöistä, toteaa Barack.

Akuutti: Aikuisen ADHD – yllätys ja helpotus

Source Link yle.fi