Opiskelijat voittivat 700 000 dollaria selvittämällä hiiltyneen papyruksen salat: antiikin käärö käsittelee nautintoja
Herculaneumin Papyrusten huvilan tekstit ovat odottaneet lukijaansa lähes 2 000 vuoden ajan. Nyt koneoppivat algoritmit mahdollistavat hiiltyneiden kääröjen lukemisen.
”Tee historiaa ja rikastu!”, markkinoi itseään Vesuvius Challenge -haaste, jossa yritetään pelastaa antiikin viisauksia nykyajan teknologialla.
Herculaneumin antiikkinen pikkukaupunki Napolin kupeessa tuhoutui tulivuori Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 – siinä samaisessa, joka hautasi alleen tunnetumman naapurikaupunki Pompeijin.
Vesuviuksen purkauksen tuottama pyroklastinen virta, monisataa-asteinen polttava purkauspilvi hautasi Herculaneumin tuhkaan. Tuholta ei säästynyt edes kaupungin kruununjalokivi, ilmeisesti Julius Cesarin appiukon Lucius Calpurnius Piso Caesoninuksen rakennuttama huvila, joka kätki sisäänsä kunnioitettavan kirjaston antiikkisia papyruskääröjä.
- Kuuntele täältä aiheesta kertova Kultuuriykkönen: ”Pako Pompejista – millaista oli antiikin roomalaisten arki?”
Pako Pompejista – millaista oli antiikin roomalaisten arki?
Kaivaukset kirjaston raunioissa aloitettiin 1700-luvulla. Huvilasta on tähän mennessä löydetty noin 1 800 hiiltynyttä papyrusta, joista noin puolet on arkistoitu Napolin kansalliskirjastoon. Hiiltyneitä kääröjä ei voitu vuosisatoihin avata tuhoamatta niitä, mutta nykyteknologia mahdollistaa niiden tarkemman tutkimuksen, jopa lukemisen.
Viime vuonna alkanut Vesuvius Challenge motivoi tutkijoita selvittämään papyrusten salat ja voittamaan rahaa, parhaimmillaan kääröjen avaamisesta voi saada satojatuhansia dollareita. Haasteen takana on kääröistä kiinnostunut Piilaakson teknologiamiljonääri Nat Friedman.
Hiiltyneet kääröt kuvattiin synkrotronilla, röntgensäteilyä tuottavalla hiukkaskiihdyttimellä. Samaa teknologiaa on aiemmin käytetty esimerkiksi tuhoutuneiden valokuvien rekonstruoinnissa.
Kilpailun voittanut ja 700 000 dollarin pääpalkinnon jakava opiskelijakolmikko Youssef Nader, Luke Farritor ja Julian Schilliger kehittivät koneoppimisiin pohjaavan musteentunnistusmenetelmän, joka mykisti kilpailua tuomaroineet papyrologit.
Ilman tietokoneita työ olisi toivotonta, sillä papyruksille kirjoitettiin noesta tehdyllä musteella. Ja nyt hiiltyneinä ne ovat yltäpäältä noessa.
Mistä käärössä kerrottiin?
Useimmat tähän mennessä avatut Herculaneum-kääröt käsittelevät vuosina 341–270 eläneen filosofi Epikuroksen ajatuksia. Tutkijat uskovat, että kääröt ovat muodostaneet Epikuroksen seuraajan Philodemuksen työkirjaston. Myös nyt avattua kääröä epäillään Philodemuksen kirjoittamaksi.
Papyrologit ovat nyt lukeneet noin viisi prosenttia ensimmäisestä uudella teknologialla skannatusta rullasta. Ainakin se on selvinnyt, ettei papyrus ole minkään aiemmin tunnetun teoksen kopio, vaan sisältää ennennäkemätöntä tekstiä antiikista.
Epikurolaisen filosofian ytimessä on yksinkertaisen elämän hedonismi: Epikuroksen ajattelussa ihminen saattoi saavuttaa mielenrauhan tavoittelemalla maltillisia nautintoja. Nautinnoista suurin on kärsimyksen puute.
Uudessa Herculaneum-käärössä kirjoitetaan roomalaisten arkisen elämän iloista ja pohditaan esimerkiksi sitä, voiko tavaroiden ja ruoan saatavuus vaikuttaa niiden tarjoamaan nautintoon. Aika moderneja ajatuksia, eikö vain? Ainakin ollakseen yli 2 000 vuotta vanhoja.
Nyt paljastettu teksti käsittelee myös muita nautinnon lähteitä, kuten musiikkia, suolaisten kaprishedelmien hienostunutta makua ja violetin värin estetiikkaa. Tutkijat odottavatkin vesi kielellä kirjaston salaisuuksien aukeamista. Ehkä kääröissä on muidenkin filosofien kuin Epikuroksen ja Philodemuksen ajatuksia.
Jo vuonna 2015, kun nyt käytettyjen menetelmien testaus aloitettiin, oli tutkijoilla harras toive, että kirjastosta löytyisi myös legendaarisen Aristoteleen kadonneita teoksia. Papyrusten huvilan kirjasto on mittaluokassaan ainoa modernille ajalle säilynyt kokoelma antiikin tekstejä.
Papyrusten huvila kätkee edelleen uumeniinsa kerroksia, joita ei ole kaivausten 300-vuotisen historian aikana avattu. On mahdollista, että kirjastohuoneita on useampiakin ja edistyneet tutkimusmenetelmät kannustavat uusiin kaivauksiin.
Friedman on julkistanut uudet Vesuvius Challenge -palkinnot vuodelle 2024. Seuraavaksi tavoitteena on lukea 90 prosenttia papyruskääröstä vuoden loppuun mennessä.