Oppositiosta sotahaukaksi – tällainen mies edistää Vladimir Putinin vaalivoittoa | Verkkouutiset

Kun Vladimir Putinin uudelleenvalintaa vastustavat mielenosoittajat täyttivät vuonna 2012 venäläiskaupunkien kadut, Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen puheenjohtaja Sergei Mironov ripusti takkiinsa oppositioliikkeen valkoisen nauhan. Monet kutsuivat häntä tuolloin opportunistiksi, mutta nyt venäläispoliitikko on yksi Putinin vankimpia tukijoita. Asiasta kertoo The Guardian.

Mironov oli yksi ehdokkaista vuoden presidentinvaaleissa 2012 vaaleissa. Hän ilmoitti tarjoavansa vaihtoehdon Putinille ja lupasi nimittävänsä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin valtion tilintarkastusviraston johtoon. Lopulta Mironov keräsi äänistä 3,9 prosenttia, Putin taas 64,4.

Pian vaalien jälkeen Mironov tekikin äkkikäännöksen. Hän kutsui Putinin vastustajia ”kultiksi” ja käski puolueensa kansanedustajia riisumaan valkoisen nauhan takeistaan.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Mironov on poseeraanut Wagner-palkkasotilasryhmän nimeä kantavan vasaran kanssa, kiertänyt Venäjän miehittämiä alueita Ukrainassa ja jopa kaapannut alueelta ukrainalaislapsen omaksi kasvattilapsekseen.

Joitakin Mironovin poliittinen äkkikäännös kummastuttaa.

– Pidin häntä kunnollisena ihmisenä ennen sotaa. Mutta tämä hirvittävä alennustila, joka on nähtävissä viime päviiin asti on vain karmistuttavaa kauhunäytelmää. En kykene ymmärtämään Mironovia, kommentoi häntä usein haastattellut toimittaja Aleksei Lušnikov.

Lušnikovin mukaan Mironov olisi hyvin voinut vaieta vuoden 2012 vaalien jälkeen, luopua puolueen puheenjohtajuudesta ja vastaanottaa esimerkiksi suurlähettilään viran. Samalla tavalla julkisuuden valokeilasta katosivat vaaleissa ehdolla ollut ja Putinia vastustanut Mihail Prohorov sekä 2018 presidentinvaaleissa ehdolla ollut Ksenia Sobtšak.

Mironovin poika Jaroslav Mironovin mukaan hänen isänsä on eräänlainen peluri.

– Hän on sellainen ihminen, joka uskoo että säännöt eivät koske häntä, ja että on oikeutettua pyrkiä kahmimaan kaikki mahdolliset edut itselleen, Jaroslav kertoo.

Jaroslav uskoo isänsä olevan opportunisti, samalla tavalla kuin entinen presidentti Dmitry Medvedev. Aiemmin liberaalina pidetty venäläispoliitikko on sittemmin tullut tunnetuksi muun muassa ydinsodalla uhkailusta.

Moni Mironovin tunteva kuvaakin häntä poliittiseksi selviytyjäksi, joka on taitava haistelemaan vallitsevia poliittisia tuulia ja asemoimaan itsensä niiden mukaan.

– Mironov on tyypillinen opportunisti. Tänään hän vastustaa sotaa, huomenna kannattaa. Hän tekee mitä Putin käskee, niin kauan kun hänellä on virka, naisia, hieno auto, palkka ja sohva, kuvaa toimittaja Andrei Zaharov.

Mironov tapasi Putinin Pietarissa 1990-luvun lopulla. Hän johti Putinin vaalikampanjaa vuonna 2000, nimitettiin Venäjän parlamentin ylähuoneen puhemieheksi ja perusti myöhemmin oman vasemmistolaisen Oikeudenmukainen Venäjä -puolueensa. Zaharovin mukaan hän on kuitenkin aina ollut ”Putinin miehiä”.

Oikeudenmukaista Venäjää pidetään niin kutsuttuna systemaattisena oppositiopuolueena, joka luo kuvan monipuoluejärjestelmästä, mutta ei koskaan avoimesti vastusta Putinia.

Zaharov huomauttaa, että Mironov ei varsinaisesti koskaan asettunut Putinia vastaan, ainoastaan valtapuolue Yhtenäistä Venäjää. Samaa mieltä on puolueen entinen kansanedustaja Dmitry Gudkov. Hänen mukaansa Mironov asettautui taitavasti puoliväliin siltä varalta, että Putinia vastustavat mielenosoitukset onnistuisivat.

– Vuonna 2011 kaikki onnistuivat vallankumouksen onnistumiseen. Mironov yritti mennä vastapuolelle, mutta tajusi, ettei häntä haluttu sinne. Sitten hän palasi takaisin, Gudkov kertoo.

Rangaistuksena Putinin vastustuksesta Mironovin menetti parlamentin ylähuoneen puhemiehen pallinsa. Samaan aikaan valtion rahoitus hänen puolueelleensa viisinkertaistettiin. Mironoviin käytettiin siis keppi- ja porkkana -lähestymistapaa, joka varmistaisi hänen uskollisuutensa Kremlille.

Lähestymistapa toimi. Mironovin läheiset kuvaavatkin häntä täysin uskolliseksi Putinille. Oikeudenmukainen Venäjä ei asettanut vaaleihin omaa ehdokastaan, vaan puolue tukee Putinia.

– Minulla on tunne, että jokainen ihminen hänen tiimissään uskoo, että hän uhraisi oman elämänsä Putinin puolesta, Jaroslav kertoo.

– Isäni ei koskaan ole sanonut olevansa eri mieltä Putinin kanssa. Silloinkin kun isällä oli erimielisyyksiä, hän koki tarvetta olla hiljaa, koska hänen mielestään hän oli velkaa Putinille, Jaroslav lopettaa.