Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.) kertoo, että hyvän johtajan ominaisuus on se, että hän osaa tarvittaessa rauhoittaa tilanteen kuin tilanteen.
– Panikoivia hetkiä pitää välttää, koska sellainen tunnelma leviää ja ihmiset tekevät usein huonoja päätöksiä hermostuneina, Haavisto sanoo Mediakonserni Keskisuomalaisen Haluat siis presidentiksi? -podcastissa.
Haaviston mukaan hän rakentaa omat tiiminsä aina osaamisen ympärille. Hän ei esimerkiksi kysy työntekijöidensä etnisestä taustasta tai poliittisista näkemyksistä.
– Pyrin löytämään ihmiset, jotka ovat päteviä näihin tehtäviin ja usein pidän myös henkilöistä, joilla on vastarannan kiisken ominaisuuksia, eli he uskaltavat sanoa ja väitellä.
Haaviston mukaan hänen tiimeissään on ollut ihmisiä laajasti erilaisista taustoista.
– En koskaan selvitä ihmisten poliittisia kantoja ja tiedän, että omissa tiimeissäni on ollut ihmisiä, jotka äänestävät eri tavalla vaaleissa ja joilla on erilaisia ajatuksia politiikasta ja sekin on mielestäni tärkeää.
Presidentit ovat Suomessa olleet Haaviston mukaan persoonia. Osaa heistä on arvosteltu myös tiukasta johtamisesta.
Olen lähtenyt siitä, että en kieltäydy siitä, että joku toinen valtionpäämies soittaa.
presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.)
– Välillä puhutaan omapäisistä tai äksyistä henkilöistä. Se saattaa korreloida myös jonkinlaisen riippumattomuuden kanssa. Jokaiseen tilanteeseen tavallaan menee ilman riippuvuuksia tai sitovuuksia.
Haaviston mukaan presidentillä täytyy olla kykyä ”nähdä nurkan taakse”. Presidentti on Suomen parhaiten informoitu henkilö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Tämä on presidentin ainutlaatuisuus siinä mielessä, että hänellä on laajempi kontaktiverkko kuin kellään muulla ja hän ei voi aina paljastaa, mistä on tietonsa saanut tai mitä tietoa hän on kulloinkin saanut.
Presidentin kanslian työntekijöiden lisäksi presidentillä on Haaviston mukaan oltava toimivat suhteet myös ulkoministeriöön ja puolustusministeriöön. Erityisen tärkeänä Haavisto näkee presidentin ja ulkoministerin välisen suhteen.
– Välien ei tarvitse olla lämpimät, mutta niiden täytyy olla intensiiviset siinä mielessä, että tieto kulkee helposti.
Haavisto korostaa, että presidentin valta ei saa perustua muiden miellyttämiseen. Muuten hän ei voi tehdä vaikeita päätöksiä.
– Jos on presidentti, joka yrittää miellyttää kaikkia ja ikään kuin olla lainausmerkeissä kaikkien kanssa hyvä kaveri, niin silloin vaikeasta päätöksenteosta ei tule mitään.
– Pitää olla hyvin linjakas ja uskoa omaan asiaansa.
Haaviston mukaan elämme ”irrationaalisten uhkien maailmassa”. Tämä vaatii Haaviston mukaan sitä, että presidentti joutuu toimimaan myös sellaisten johtajien kanssa, joiden kanssa hän on eri mieltä.
– Se vaatii taitoa ja kykyä. Itse olen lähtenyt siitä, että en kieltäydy siitä, että joku toinen valtionpäämies soittaa minulle. Oli hän sitten autoritaarisesta maasta tai ei. Jos joku soittaa, yleensä soittajalla on jotain asiaa ja se asia kannattaa kuunnella.
Haavisto on aiemmin sanonut, että hän vastaisi puhelimeen, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin soittaisi. Haaviston mukaan on tärkeää, että Suomi on mukana keskusteluissa.
– Jos sanoo, että ei meille saa soittaa tai minä en ainakaan vastaa täällä, silloin keskustelut käydään meidän ylitsemme. Silloin Suomi ei ole mukana näissä keskusteluissa. Silloin soitetaan jollekin toiselle ja se olisi suurta tyhmyyttä minun mielestäni.
– Aina pitää olla valmis siihen, että kommunikoi. On ihan toinen asia olla täysin eri mieltä asioista.
Mediakonserni Keskisuomalaisen Haluat siis presidentiksi -podcast-sarjassa on aiemmin julkaistu kaikkien yhdeksän presidenttiehdokkaan haastattelut sekä ehdokkaiden parihaastatteluita. Sarja päättyy.