Suomi on hiljentymässä suureen kristilliseen juhlaan, pääsiäiseen.
Kirkot ovat arvostelleet hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa äskettäin julkaistussa vetoomuksessa. Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa evankelis-luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon johtajat. Vetoomuksen allekirjoittajat sanovat vetoavansa inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan puolesta.
Arvostelu saa hallituspuolueissa ristiriitaisen vastaanoton.
Maahanmuuttoasioissa keskeisen hallintovaliokunnan jäsen Joakim Vigelius (ps.) ei säästele sanojaan. Hän syyttää kirkkojen johtajia siitä, että he ovat vetoomuksellaan ottaneet kantaa ”vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan” puolesta.
– Inhimillisempi maahanmuuttopolitiikka, josta kirkot puhuvat, tarkoittaa tosiasiallisesti sinisilmäisempää ja naiivimpaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Vigelius sanoo, ettei näe mitään arvokasta kirkkojen vetoomuksessa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma asettelee sanansa varovaisesti. Hän sanoo ymmärtävänsä, että kirkot haluavat tuoda esiin inhimillistä näkökulmaa.
– Meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on kuitenkin pitää huolta suomalaisten turvallisuudesta.
Tällä hän viittaa kaavailtuun rajamenettelylakiin, jonka tarkoituksena on vastata välineellistettyyn maahanmuuttoon. Laki mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalta takaisin Venäjälle tietyin rajoituksin.
Laki on saanut kritiikkiä oikeusoppineilta.
”Velvollisuus huolehtia heikoimmista”
Kirkkojohtajat nostavat esiin huolensa rajamenettelylaista. He kehottavat lisäksi harkitsemaan muita esityksiä, jotka kiristävät maahanmuuttoa.
He nostavat vetoomuksessaan esiin esimerkiksi kansalaisuuden ehtojen kiristämisen, perheenyhdistämisen tiukentamisen ja vastaanottorahan pienentämisen.
– Kristillisen uskon ytimessä on käsitys jokaisen ihmisen luovuttamattomasta arvosta Jumalan kuvana. Kristillisen etiikan kannalta tämä johtaa velvollisuuteen huolehtia heikoimmista riippumatta heidän taustoistaan, kirkkojohtajien vetoomuksessa todetaan.
Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Kirkot muun muassa hätämajoittivat pakolaisia.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman katsoo, että hallitus ei ole unohtanut uudistuksissaan lähimmäisenrakkautta.
– Totta kai poliittisina päättäjinä me haluamme toimia inhimillisesti, mutta samalla meidän täytyy ottaa huomioon, että hoidamme asiat kestävät tavalla.
Esimerkiksi rajamenettelylaissa joudutaan puntaroimaan ihmisoikeuskysymyksiä ja Suomen turvallisuutta.
– Lähimmäisenrakkaus koskee myös itärajan tällä puolella asuvia suomalaisia, Östman sanoo.
Hän sanoo, että vetoomuksen tekijöillä ei ole tietoa kaikista rajamenettelyn taustalla olevista taustatekijöistä.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson sanoo suhtautuvansa kannanottoon vakavasti.
– Ei ole mikään salaisuus, että juuri tämä kokonaisuus oli RKP:lle kaikkein vaikein hallitusneuvotteluissa.
Vigelius: Meilläkin on kristittyjä jäseniä
Perussuomalaisten Vigelius sanoo, että kirkolla on oikeus tehdä haluamiaan kannanottoja.
Hän kuitenkin siis katsoo, että kirkko ottaa vetoomuksellaan kantaa vasemmistolaisesti.
– Meilläkin toki on kristittyjä jäseniä. Uskon heidänkin miettivän, että minkä takia kirkot linjaavat maahanmuuttopolitiikasta näin tiukasti.
Kauma ei halua suitsia kirkkojen kannanottoja.
– Suomi on avoin, kansainvälinen ja demokraattinen yhteiskunta, jossa kansalaisjärjestöillä ja kirkolla on tärkeä rooli. Venäjällä kyllä tämä asia tiedetään. Ehkä tässä on tarkoituskin se, että ikään kuin pirstaloidaan suomalaista yhteiskuntaa ja mielipiteitä.
Kauma heittää pallon takaisin kirkkojohtajille.
– Miten he sitten ratkaisisivat sen, jos meille alkaa tulla rajalle suuria määriä ihmisiä, joiden joukossa voi olla myös niitä, joilla on pahat mielessä?