Pian alkaa lähtölaskenta – Nasa laukaisee maailman voimakkaimman kantoraketin kohti Kuuta
Ensin oli Apollo, nyt on Artemis. Apollo-ohjelma vei ensimmäiset ihmiset Kuun pinnalle heinäkuussa 1969. Nasan ja kansainvälisten kumppanien uusi suurhanke Artemis aikoo toistaa saman huikean tempun 2020-luvulla.
Artemis-ohjelman ensimmäinen lento alkaa maanantaina iltapäivällä Suomen aikaa Kennedyn avaruuskeskuksesta, kun Nasa laukaisee Orion-aluksen kohti Kuun kiertorataa jättiläismäisen SLS-kantoraketin kyydissä.
– We are go for launch, sanoi Nasan apulaisjohtaja Bob Cabana hyväntuulisena Nasan mediatilaisuudessa tiistaina.
– Aivan mahtavaa. Tätä päivää on odotettu pitkään.
Artemis I on uuden kunnianhimoisen kuuohjelman ensimmäinen koelento. Sen tarkoituksena on kertoa, ovatko tekniikka ja työryhmät valmiita tehtävään.
Lentoon sisältyy riskejä, sanoi Artemis-ohjelman johtaja Mike Sarafin. Hän lainasi mediatilaisuudessa Apollo-ohjelman perustajiin kuulunutta Nasan apulaisjohtajaa Hugh Drydenia:
– Koelentojen tarkoitus on erottaa todellinen kuvitellusta ja tunnetut tosiasiat tuntemattomista. Siitä Artemis I:ssä on kyse, Sarafin sanoi.
Artemis I on miehittämätön lento. Sen tarkoituksena on viedä Orion-alus lähimmillään noin 100 kilometrin korkeuteen Kuun pinnasta ja testata lennon kaikki vaiheet miehitettyä Artemis II:ta varten.
-
Nasa kertoo oheisella videolla Artemis I -lennon tekniikasta ja vaiheista.
Toisin kuin kylmän sodan aikaiseen suurvaltojen avaruuskilpailuun liittynyt Apollo-ohjelma, Artemis on kansainvälinen hanke.
Euroopan avaruusjärjestö ESA on rakentanut kuuraketin huoltomoduulin. Se tuottaa lennolla tarvittavan sähkön, veden, hapen ja typen, pitää aluksen oikeassa kurssissa ja ylläpitää oikeaa lämpötilaa Orion-miehistömoduulissa. Tämän missiolle keskeisen komponentin pääurakoitsija on Airbus.
Artemis-ohjelman kantoraketti Space Launch System (SLS) Block I on neljän yhdysvaltalaisen ilmailu- ja avaruusalan yhtiön valmistama. Lähes satametrisen kolossin ensimmäisen vaiheen rakettimoottoreissa on noin 15 prosenttia enemmän työntövoimaa kuin Apollo-kuulentojen kantoraketissa Saturnus V:ssä. SLS kykenee kuljettamaan Kuun kiertoradalle 27 tonnin hyötykuorman.
Komentaja Moonikin Campos matkustaa Kuun kiertoradalle. Astronauttia kuvaava nukke sai nimensä Apollo-ohjelmassa mukana olleelta sähköinsinööriltä Arturo Camposilta, jonka rooli epäonnisen Apollo 13:n pelastamisessa oli keskeinen.
Ennen lentoa kohti Kuuta ehtii Artemis I ripotella maata kiertävälle radalle kymmenen minisatelliittia, jotka on sijoitettu kantoraketin ykkös- ja kakkosvaiheen väliseen adapteriin.
Kuuhun suuntaavan Orionin kyydissä on mittalaitteiden ja kameroiden lisäksi kolme mannekiinia, joilla on leikkimieliset nimet: komentaja Moonikin Campos, Helga ja Zohar. Niissä on tuhansittain sensoreita ja useita kymmeniä säteilymittareita, ja niiden keräämää dataa käytetään miehitettyjen lentojen suunnittelussa.
Helga ja Zohar ovat torsoja, jotka jäljittelevät naisvartaloa. Saksan avaruuskeskus DLR on rakentanut torsot ja suurimman osan säteilyn mittalaitteista. Israelin avaruusvirasto ISA puolestaan on tuottanut Zoharille säteilyltä suojaavan liivin.
Zohar (etualalla) ja Helga on rakennettu ihmiskehon koostumusta jäljittelevistä materiaaleista. Niiden avulla mitataan muun muassa astronautteihin avaruusmatkalla kohdistuvaa säteilyä.
Kuulento kestää suunnitelmien mukaan 42 vuorokautta. Paluumatkaa varten Orion käyttää linkona Kuun vetovoimaa, sytyttää moottorinsa lyhyeen polttoon ja lentää takaisin maapallolle. Missio päättyy 10. lokakuuta, kun Orion tekee pehmeän laskeutumisen Tyyneenmereen, lähelle Baja Californian rannikkoa.
Maailman voimakkain kantoraketti odottaa jo moottoriensa käynnistystä. SLS Block I:n laukaisualusta on Kennedyn avaruuskeskuksen 39B, jota käytettiin historiallisiin Apollo-lentoihin.
Seuraavaksi onkin sitten vuorossa Artemis II noin vuoden kuluttua ykkösestä, jos maanantaina alkava koelento sujuu hyvin. Artemis II on ohjelman ensimmäinen miehitetty lento Kuun kiertoradalle.
Artemis II vie avaruuteen kolme astronauttia, joita ei ole vielä nimetty. Ohjelmassa mukana oleva Kanadan avaruusvirasto CSA saa tälle lennolle yhden astronautin.
Jos kaikki menee hyvin, ensimmäiset Artemis-astronautit astuvat Kuun pinnalle vuosikymmenen puolivälissä. Nasa ilmoitti viime vuonna, että Artemis III:n astronauteista yksi on nainen ja yksi ”person of color” eli muu kuin valkoihoinen.
Edellisestä kerrasta onkin jo kulunut aikaa. Viimeksi ihminen kävi Kuussa vuonna 1972, kun Apollo 17 vei sinne Eugene Cernanin ja Harrison Schmittin.
Nasa on jo kartoittanut Kuun pinnalle laskeutuvaa Artemis III -lentoa varten 13 mahdollista laskeutumisaluetta Kuun etelänavan ympäristöstä. Eteläisen napa-alueen Nasa on valinnut siksi, että alueella on vesijäätä ja pysyvässä varjossa olevia kohteita, joiden mineraaleista ei juuri ole aiempia tietoja.
Nasa julkistaa sunnuntaina Orionin Twitter-tilillä verkko-osoitteen, josta aluksen sijaintia kuulennolla voi seurata hetki hetkeltä visuaalisessa käyttöliittymässä. Lennon aikana alus käy Maasta katsoen noin 64 000 kilometrin päässä Kuun takana, kauempana kuin yksikään miehitetyille lennoille suunniteltu alus.
Halpaa Kuuhun lentäminen ei ole. Viime maaliskuun tietojen mukaan Nasa on käyttänyt ohjelmaan jo yli 40 miljardia dollaria. Artemis-ohjelman kokonaiskulut nousevat noin 93 miljardiin dollariin, kertoi Nature-lehti toukokuussa.