Pika-analyysi: 77 päivän tuuminnan jälkeen presidentti ja pääministeri toivovat Suomelta ripeitä askeleita kohti Natoa
Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin yhteinen tiedote on niukkasanainen mutta sitäkin painavampi: he haluavat Suomen liittoutuvan sotilaallisesti.
Valtiojohto on varonut tähän asti kertomasta julkisuuteen, mitkä heidän johtopäätöksensä Suomen turvaamiseksi ovat, jotta he eivät ohjaisi muun poliittisen johdon mietintää.
Nyt, kun Nato-hakemuksen jättämiseen on muutama päivä, Niinistö ja Marin toteavat yhdessä: “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi.”
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on nyt 77 päivää. Hyökkäys romutti Suomen sotienjälkeisen ulkopolitiikan, jossa Suomi oli välttänyt liittoutumista luodakseen vakautta ja taatakseen Suomen turvallisuuden. Nyt tulkinta on vaihtunut: Suomi haluaa Natoon, jotta vakaus ja turvallisuus taataan.
Vaikka Suomi on ollut Naton läheinen kumppani, muutos statuksessa on poliittisesti ja historiallisesti järisyttävä. Suomesta tulee lopullisesti osa läntistä blokkia, kun Brysselissä Naton päämajan edustalla Suomen lippu nostetaan muiden Nato-maiden lippujen joukkoon.
Tärkeää Suomelle on, että uudessa tilanteessa myös läheisin naapurimaa Ruotsi on mukana. Maiden liittoutuminen vaikuttaa koko Euroopan geopolitiikan karttaan.
Pääministerin ja presidentin perustelut kuullaan tarkemmin sen jälkeen, kun valtioneuvosto todennäköisesti viikonloppuna on linjannut Natosta yhdessä. Maanantaina eduskunta käy keskustelun, jossa se päätynee samaan lopputulokseen, jonka jälkeen hakemus voidaan lähettää. Nato-lähteiden mukaan hakemukset on todennäköisesti käsitelty kesäkuun alkupuolella.
Lisää aiheesta:
Nato-hakemuksen jättäminen loppusuoralla – katso tästä, mitä lähipäivinä tapahtuu