Professori: Ollaan heikoilla jäillä, jos talvitakin hinnan perusteella arvioidaan oikeutta turvapaikkaan

Itä-Suomen yliopiston rajatutkimukseen erikoistunut professori Jussi P. Laine on huolissaan siitä, että hallituksen kaavailema poikkeuslakiesitys tulee olemaan ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.

Sisäministeriö valmistelee parhaillaan poikkeuslakia välineellistetyn maahantulon torjumiseksi itärajalla.

Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan hallitus on valmis etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden käännyttämiseksi takaisin Venäjälle, jos tilanne sitä vaatii.

Tämä voi edellyttää hänen mukaansa perustuslaista poikkeamista ja perusoikeuksien punnintaa.

Laineen mukaan turvapaikanhakijoita ei kuitenkaan ole mahdollista käännyttää rajalla rikkomatta kansainvälisiä sopimuksia.

– Se on pahasti ristiriidassa ihan meidän perustuslain kanssa ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja myös sen kanssa, mitä EU-tuomioistuin on tämän tyyppisestä toiminnasta määrännyt aikaisemmin, Laine sanoo.

Itä-Suomen yliopiston rajatutkimukseen erikoistunut professori Jussi P. Laine A-studion haastattelussa.

Jussi P Laineen huoli liittyy siihen, että Suomi poikkeuslain myötä lähtee erkanemaan omasta lainsäädännöstään, EU-lainsäädännöstä, ihmisoikeusperiaatteista ja kansainvälisistä velvoitteista.

Kansainvälisten sopimusten mukaan jokaisella on oikeus hakea rajalla turvapaikkaa ja hakemus myös käsitellään.

Laineen mukaan rajalla pitäisi kyetä seulomaan ne, joilla ei selkeästi ole perusteltua syytä hakea turvapaikkaa. Tämä on kuitenkin hyvin vaikea tehtävä.

– Jos lähdetään pitkälti ulkonäön tai talvitakin hinnan perusteella päättelemään, että kuka on turvapaikanhakija ja kuka ei, niin aika heikolla jäällä ollaan.

Hallituspuolueesta vaaditaan lain ja sopimusten noudattamista

Hallituspuolue rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Anderssonin mukaan on tärkeää, että hallitus selvittää, onko lainsäädäntö kaikilta osin kunnossa, jotta kansallinen turvallisuus voidaan turvata.

Oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen hänen puolueensa kanta on kuitenkin tiukka.

– RKP-ryhmä lähtee voimakkaasti siitä, että kaikki mahdolliset lainsäädäntömuutokset, mitä tehdään, niin ne on sopusoinnussa meidän perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa, Andersson sanoo.

RKP:n kansanedustaja Otto Andersson eduskunnan istuntosalissa.

Otto Andersson muistuttaa, että hallituksen esityksen yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei sisäministeriön esityksen yksityiskohdista ole vielä tarkkaa tietoa.

– Siinä yhteydessä, kun mahdollinen esitys tulee, pitää kuulla erittäin laajasti valtiosääntöoikeusasiantuntijoita, myös oikeusministeriötä.

Saarikko: Eduskuntakäsittelystä tulee vaikea

Poikkeuslain säätäminen yhden vaalikauden aikana vaatii viiden kuudesosan enemmistön eduskunnassa. Taakse pitäisi siis saada suuri osa oppositiosta.

Keskusta ja SDP kertovat ottavansa esitykseen kantaa aikanaan sen saapuessa eduskuntaan.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan viisas varautuu, ja siksi hallituksen suunnitelmat ovat välttämättömiä. Vaativa aika vaatii hänen mukaansa poikkeuksellisia toimia.

Saarikko ennakoi hallituksen esityksen mahdollisesta eduskuntakäsittelystä vaativaa.

– Niin pitääkin olla, koska kysymyksessä on asia, joka mahdollisesti sivuaa kansainvälisiä sopimuksia ja perusoikeuksiamme, perustuslakiamme.

Annika Saarikko tiedotustilaisuudessa.

Annika Saarikko ottaa kantaa hallituksen esitykseen vasta sen saavuttua eduskuntaan. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Saarikko kiittää myös pääministeri Petteri Orpoa (kok.) siitä, että tämä on pitänyt opposition lain valmistelusta ajan tasalla.

– Meitä on informoitu minusta riittävällä tavalla oppositiopuolueina ja aikanaan sitten otamme esitykseen kantaa, jos sellainen eduskuntaan tuodaan.

Lindtman: Valmistelu tehtävä huolellisesti myös aikapaineessa

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tiedostaa, että ratkaisuilla on kiire. Väylä ylittää raja maaston ja metsien kautta avautuu lumien sulaessa.

– Kaikessa aikapaineessakin on tärkeää, että valmistelu tehdään huolellisesti. Ja niitä oikeusvaltion periaatteita ja reunaehtoja kunnioittaen, jotka ovat meillä vakiintuneet.

Pukumies seisoo pystypöydän takana ihmisjoukon edessä.

Antti Lindtman muistuttaa, että itärajassa on kyse paitsi Suomen omasta rajasta, myös Naton ja EU:n pisimmästä ulkorajasta Venäjän kanssa. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Yhtä lailla on hänen mukaansa tärkeää, että hallitus löytää keinot, joilla itäraja pidetään kaikissa oloissa hallinnassa.

Lindtmankaan ei ole vielä valmis muodostamaan esitykseen minkäänlaista kantaa.

– Nyt täytyy nähdä, että minkälaisen esityksen hallitus tuo. Kuulla myös asiantuntijoiden ja oikeusoppineiden arviot ja sen jälkeen voidaan ottaa asiaan tarkemmin kantaa.

Hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle maaliskuun loppuun mennessä.

Source Link yle.fi