Putin viljelee tarinaa hyökkäävästä rotasta – näin sotatieteiden tohtori tulkitsee kertomusta
Vladimir Putin on tarinoinut elämäkertureilleen avainkokemuksestaan, johon törmäsi ollessaan leningradilainen pojannulikka.
Hän jahtasi kotikorttelissaan rottaa ja sai ajetuksi sen nurkkaan. Silloin se kääntyi, muuttui pelottavaksi ja oli valmis taistelemaan loppuun saakka.
Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, Ukrainan sodan kuluttama Venäjän yksinvaltias on ahdistettu rotan lailla nurkkaan. Putinin pelottavuus perustuu ydinaseisiin, joita hän siellä heristelee.
Venäjä on ydinasevaltio, eikä se sitä peittele.
Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll tunnistaa mielikuvan, mutta ei pidä siitä. Se palvelee hänen mukaansa Putinin omia tarkoitusperiä ja pyrkii korostamaan hänen vaarallisuuttaan.
– Minusta rottavertaus on enemmänkin sitä propagandaa, sitä mielikuvaa, jota Putin haluaa itsestään maalata, kyberturvallisuusprofessori Limnéll sanoi ISTV:n studiohaastattelussa 27.9.
– Ennemminkin voisin sanoa, että hän on rotta keskellä maissipeltoa. Joka puolelta lähestyy erilaisia niittopuimureita ja uhkia. Ei oikein tiedä, mitä pystyy enää tekemään.
– Kyse on siitä, miten nopeasti nämä niittokoneet hänet allensa hautaavat.
– Jos haluaa nurkkavertausta käyttää, hän on itse sinne nurkkaan hakeutunut. Ihmeissään, kun ei sieltä enää pois pääse. Hän on epätoivoinen rotta.
Koska nyt on kyse kyberturvallisuudesta ja informaatiosodasta, mielikuvat jylläävät. Limnéllin versiossa Putin on myös uhkapeluri, joka on pannut kaiken likoon.
– Nyt näyttää siltä, että siinä menivät sekä kortit että pelipanokset. Tappio on sen tien päässä.
Vladimir Putin on tehnyt sarjan epäonnistuneita manööverejä, joiden seurauksena hän joutui turvautumaan liikekannallepanoon.
2000-luvun alussa presidentti Putinista alettiin puhua taktikoinnin ja harhauttamisen spesialistina. Hänen harmaan agentin taustansa ja KGB-upseerin koulutuksensa innoittivat historioitsijoita ja aikalaisraportoijia – lännessäkin – nostamaan hänet itse pystyttämälleen jalustalle.
Krimin valtaus (2014) ja Syyrian sisällissodan hullunmyllyyn osallistumien (2015–2016) olivat omiaan kiillottamaan Putinin sotastrategin kilpeä.
Totta tai tarua, enää tuo maine on pelkkä kipeä muisto.
Nyt sotatieteilijä voi vain hämmästellä, kuinka tämän ihmemiehen voimat sulivat muutamassa viikossa Ukrainan keväisille pelloille.
– Tuo on se kysymys, mitä historiantutkimus tulee moneen kertaan miettimään.
– Mikä sai Putinin tekemään näitä useita poliittisstrategisia virhepäätöksiä, Limnéll pohtii ja muistuttaa vielä paidattomista ratsastus- ja kalastuskuvista, joita Putin otatti ja antoi julkaista henkilökohtaisen narratiivinsa tueksi pitkin 2010-lukua.
Venäläinen sotilas mittailee lohdutonta maisemaa Harkovan seudulla syyskuussa.
Kyberprofessori muistuttaa, että Putinkin on vain ihminen – vallanhaluinen sellainen.
–Hänellä on ollut se oma missionsa, mistä hän on puhunut toistakymmentä vuotta. Eli tsaarinvallan aikaisen suur-Venäjän rajojen ja suuruuden palauttaminen.
– Se kehitys, mikä 1990-luvun alussa alkoi Neuvostoliiton hajoamisena, jota herra Putin piti suurena katastrofina, jota hän on pyrkinyt palauttamaan, meneekin juuri nyt toiseen suuntaan.
– 30 vuotta sitten alkanut Neuvostoliiton hajoamisprosessi lumipallomaisesti kiihtyy. Venäjä on hajoamassa.
Linnéllin mukaan hyökkäyssodan aiheuttama turbulenssi on saanut ulkomaiden johtajat kääntämään selkänsä Putinille, tärkeimpinä Kiina ja Intia. Venäjän sisäinen kuohunta kasvaa, ihmiset ovat kaduilla, sotamenestys on heikkoa.
– Tilanne on Putinille tukala. On ajan kysymys, milloin valta tulee Venäjällä vaihtumaan.
Limnéll painottaa Venäjän olevan olevan arvaamaton peluri. Se täytyy ottaa huomioon.
– Tässä on monta yllättävää tapahtumaa viimeisen kuuden kuukauden aikana koettu. Ja luultavasti koetaan jatkossakin.
Vain hetki Limnéllin studiohaastattelun jälkeen uutisoitiin Nord Stream-kaasuputkien räjäytyksistä.