Asiantuntijat uskovat, että Ukrainan ohjusiskut Krimille saavat jatkoa. Venäjän Pohjois-Korealta saama aseapu puolestaan kertoo siitä, että Venäjä varautuu pitkään sotaan.
Keskiviikon vastaisena yönä Ukraina teki miehitetylle Krimille viime aikojen suurimman iskunsa.
Vahvistamattomien tietojen mukaan Ukraina onnistui iskemään Venäjän laivaston kilo-luokan sukellusveneeseen Rostov-na-Donuun ja Itämeren laivastoon aiemmin kuuluneeseen maihinnousualukseen Minskiin, jotka sijaitsivat Sevastopolin telakalla.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että Ukraina on pyrkinyt iskulla heikentämään Venäjän toimintaa Mustallamerellä, rikkomaan sen merisaartoa sekä nostamaan Venäjälle sodasta koituvaa hintaa.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
– Ukraina tuntuu viikoittain saavuttavan tällaisia pieniä voittoja iskuillaan. Yksittäinen isku sukellusveneeseen ei ole merkittävä. Mutta kun iskuja tulee koko ajan, Ukraina varmasti uskoo ja toivoo sen vaikuttavan Venäjän halukkuuteen käydä tätä sotaa, hän sanoo.
– Nämä jatkuvat iskut osoittavat, ettei tästä tullut sotaa, jollaista Venäjä odotti. Tilanteesta ei ole näkyvissä ulospääsyä. Venäjä joutuu hyväksymään, että väistämättä tällaiset hyökkäykset jatkuvat.
”
Yksittäinen isku sukellusveneeseen ei ole merkittävä. Mutta kun iskuja tulee koko ajan, Ukraina varmasti uskoo ja toivoo sen vaikuttavan Venäjän halukkuuteen käydä tätä sotaa.
On oma kysymyksensä, miten Venäjä aikoo tähän iskuun reagoida, Käihkö lisää. Myös Ukraina on etenkin viime aikoina tottumaan Venäjän jatkuviin iskuihin, kun se on kohdistanut ohjus- ja droneiskuja Ukrainan satamiin.
Jännitteet Mustallamerellä ovat vain lisääntyneet sen jälkeen, kun Venäjä vetäytyi Mustanmeren viljasopimuksesta heinäkuussa.
Venäjän puolustusministeriö kommentoi Sevastopolin tuoretta iskua todeten, että iskussa vaurioitui kaksi telakalla korjattavana ollutta alustaa.
Venäjän mukaan Ukraina käytti iskussa kymmentä risteilyohjusta ja kolmea kauko-ohjattavaa räjähdevenettä. Osa niistä torjuttiin.
Venäjän miehityshallinnon kuvernöörin Mihail Razvozhajevin mukaan iskussa Sevastopoliin loukkaantui 24 ihmistä. Hän kertoi, että isku sytytti telakalle valtavan tulipalon.
Ukrainan ilmavoimien komentaja Mykola Oleshtshuk puolestaan julkaisi kuvan tulipatsaasta sosiaalisessa mediassa ja sanoi ”Venäjän yhä toipuvan iskusta”.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri sanoi keskiviikkona ISTV:n studiossa, että tuorein hyökkäys Sevastopoliin oli ”melkoinen takaisku” Venäjälle. Hän enteili, että isku pakottaa Venäjän todennäköisesti siirtämään kalustoaan pois Sevastopolista.
Putinia uhkaa uusi nöyryytys.
– Totta kai se on merkittävä nöyryytys, jos Mustanmeren päätukikohta joudutaan tyhjentämään, koska sitä ei pystytä suojaamaan, Toveri kertoi.
”
Totta kai se on merkittävä nöyryytys, jos Mustanmeren päätukikohta joudutaan tyhjentämään, koska sitä ei pystytä suojaamaan.
Venäjän puolustusministeriö kommentoi, että Sevastopolin iskussa vaurioitui kaksi telakalla korjattavana ollutta alusta. Niiden kerrottiin olevan korjattavissa. Tarkempia yksityiskohtia vaurioituneista aluksista ministeriö ei jakanut.
Venäjän mukaan Ukraina käytti iskussa kymmentä risteilyohjusta ja kolmea kauko-ohjattavaa räjähdevenettä. Osa niistä torjuttiin.
Rybar-nimimerkkiä käyttävä venäläinen sotilasalan bloggaaja arvioi, että iskussa käytettiin länsiapuna saatuja Storm Shadow -risteilyohjuksia.
Lue lisää: Britannia antoi Ukrainalle ison lekan – sillä voisi iskeä Krimin niemimaan kriittisiin kohteisiin
Varsinkin arvokkaan sukellusveneen mahdollisen vaurioitumisen arvioidaan olevan vakava isku Venäjän laivastolle. Tiettävästi venäläissukellusveneitä ei ole toistaiseksi tuhoutunut Ukrainan sodassa.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri.
Pekka Toverin mukaan Venäjä veti jo aiemmin kalustoaan Sevastopolista, kun Ukraina iski sinne miehittämättömillä vesidroneilla ja lennokeilla.
Tammikuussa muun muassa Naval News uutisoi, että kolme parannellun Kilo-luokan sukellusvenettä olisi lähtenyt Novorossijskista.
Jos Venäjä joutuisi nyt siirtämään kalustoaan, se heikentäisi sille Mustanmeren saartoa ja tekisi siitä alttiimman Ukrainan tuleville iskuille, Käihkö puolestaan arvioi.
Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaata vuodesta 2014 lähtien, ja Ukraina on viime aikoina hyökännyt sinne useasti heikentääkseen Venäjän iskukykyä Mustallamerellä.
Lue lisää: Pekka Toveri: Sevastopolin isku nöyryytys Putinille – tällaisia sen seuraukset voivat olla
Syyskuun alussa esimerkiksi Britannian puolustusministeriö kertoi tiedustelutietoihin vedoten, että Venäjän on rakentanut vedenalaisia esteitä suojellakseen muun muassa Kertshinsalmen siltaa esimerkiksi Ukrainan kauko-ohjattavilta räjähdeveneiltä.
Sota vaatii molemmilta osapuolilta alati sopeutumiskykyä ja ennakointia toisen seuraavista liikkeistä.
– Kyllä Venäjä haluaa pitää [Krimin tukikohdat] joukoilleen käyttöturvallisena. Ukrainan ja Venäjän välillä on nyt käyty alati kilpajuoksua siitä, kumpi oppii enemmän ja nopeammin, Käihkö sanoo.
Toverin mukaan jo ennen Sevastopolin iskua Venäjä ei ole käytännössä uskaltanut toimia noin 200–300 kilometrin etäisyydellä Ukrainan hallussa olevasta rannikosta luoteisella Mustallamerellä.
Syynä tähän ovat Ukrainan meritorjuntaohjukset kuten Neptun- ja Harpoon-ohjukset sekä miehittämättömät alukset, joilla Ukrainan uskotaan iskeneen venäläisaluksia vastaan ja esimerkiksi Krimin siltaan.
– Venäjä on menettänyt meren herruuden tällä alueella tai se on pystytty hyvin kiistämään ja he eivät toimi sillä alueella, Toveri sanoi.
-
Alla olevalla videolla koko Ukraina-studio keskiviikolta 13. syyskuuta. Vieraana Pekka Toveri.
Asiantuntija: Putinin ja Kimin juhlava tapaaminen kielii Venäjän heikkoudesta
Sevastopolin telakan iskun jälkisoiton aikaan Venäjän johtaja Vladimir Putin tapasi kumppanimaa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin kanssa. Putin ja Kim delegaatioineen keskustelivat noin kaksi tuntia Vostotshnyin avaruuskeskuksessa.
Asiantuntijat ovat arvelleet, että Putin haluaisi Pohjois-Korealta tykistökranaatteja, panssarintorjuntaohjuksia sekä muita aseita, kun taas Pohjois-Korea haluaisi vastineeksi satelliitti- ja ydinsukellusveneteknologiaa.
Lisäksi Pohjois-Korea tarvitsee öljyä, ruokaa ja lannoitteita nälänhädän voittamiseksi.
Tapaamisessa Putin nosti maljan ”yhteistyön vahvistamiselle” ja väläytti Venäjän valtiontelevision haastattelussa sotilaallista yhteistyötä.
Käihkön mukaan johtajien tapaaminen on yksi merkki lisää siitä, että Venäjä valmistautuu pitkään sotaan ja haalii nyt asevarastoonsa kaiken mahdollisen. Pohjois-Korealla on Venäjän kalustoon hyvin sopivaa tykistöä ja ammuksia.
Venäjän johtaja Vladimir Putin ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapasivat keskiviikkona.
Siihen Käihkö ei usko, että Pohjois-Korealta saatava aseapu olisi mitenkään ratkaiseva sodan kannalta.
– On mielenkiintoista nähdä, miten Pohjois-Korean tuki auttaa jatkamaan sotaa. Se nähdään rintamalla, kuinka laadukasta saatu materiaali on, Käihkö sanoo.
”
Se nähdään rintamalla, kuinka laadukasta saatu materiaali on.
Putinin ja Kimin tapaaminen näyttävissä puitteissa kertoo ennen kaikkea Venäjän heikkoudesta, arvioi konsultti ja indopasifisen alueen asiantuntija Teppo Turkki.
Vladivostokin talousfoorumissa kävi ennen pandemiaa useita Aasian valtionjohtajia.
– Kyllähän tämä Putinin kannalta on aika surkea näytös, Turkki sanoi.
Konsultti ja indopasifisen alueen asiantuntija Teppo Turkki.
– Venäjä on selkeästi menettänyt paikkansa Aasian taloudellisessa kehityksessä. Putinia ei tule tapaamaan kuin Kim Jong-un. Se kyllä näyttää tosi huonolta, vaikka minkälaisen show’n järjestää siinä.
Turkin mukaan molemmilla johtajilla on tarve korostaa, että heillä on yhä kansainvälisiä kumppaneita. Pohjois-Korean kaltaiseen paariavaltioon nojautuminen kuitenkin kielii hänen mukaansa siitä, että Venäjän eväät ovat vähissä.
”
Putinia ei tule tapaamaan kuin Kim Jong-un. Se kyllä näyttää tosi huonolta, vaikka minkälaisen show’n järjestää siinä.
– Kyllä Putinin näin arvovaltainen lähestyminen Pohjois-Koreaa kohtaan on erittäin huolestuttava signaali.
Turkki ei usko, että Venäjä luovuttaisi Pohjois-Korealle edistynyttä teknologiaansa.
Venäjän ja Pohjois-Korean yhteistyötä voi jarruttaa myös Kiina, josta molemmat maat ovat täysin riippuvaisia. Kiina tuskin antaa niille vapaita käsiä vaihtaa aseita ja teknologiaa keskenään.
– Jos Kiina sanoo, että tässä ovat nyt rajat, mitä te voitte kaupata keskenänne, ei Moskovalla eikä Pjongjangilla ole varaa olla ottamatta huomioon Kiinan linjaa.